Odotusparadoksi, rahapoliittinen (rahapoliittisen luottamuksen paradoksi)

Jos keskuspankki sitoutuu uskottavasti hintavakauteen, se johtaa todistettavasti alhaisempaan todelliseen inflaatioon. Tämä johtuu siitä, että talouden toimijat eivät suosi (luotolla rahoitettuja) ostoja korkeampien inflaatio-odotusten vuoksi. Myös palkkojen mukautukset ovat pienempiä, mikä johtaa edelleen inflaation hidastumiseen. – Ks. kustannusinflaatio, palkkahintakierre, avoimen suun politiikka, signaalivaikutus.

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/

Zitieren

Merk, G. (Hrsg.): „Odotusparadoksi, rahapoliittinen (rahapoliittisen luottamuksen paradoksi)“. In: Finanz- und Wirtschaftslexikon. https://www.gerhardmerk.de/odotusparadoksi-rahapoliittinen-rahapoliittisen-luottamuksen-paradoksi/ (Stand: 09.09.2022).

Die von Universitätsprofessor Dr. Gerhard Merk begründete Sammlung wird seit Herbst 2014 von Professor Dr. Dr. h.c. Eckehard Krah redaktionell fortgeführt und um neue Begriffe ergänzt. Sollten Sie Fehler entdecken oder sonstige Hinweise haben, schreiben Sie an: info@ekrah.com

9 Seitenaufrufe dieser Seite