Oppi, jonka mukaan keskuspankki on tullut voimattomaksi, kun se on laskenut korkotason nollaan. – Tämä väite on empiirisesti selvästi kumottu. Tämä johtuu siitä, että korko ei ole ainoa tapa, jolla rahapolitiikka vaikuttaa talouteen. Subprime-kriisiä seuranneen finanssikriisin aikana keskuspankit ruiskuttivat määrällisen keventämisen avulla kohdennettua likviditeettiä pankkienvälisille markkinoille, jotka olivat nollakorosta huolimatta lähes täysin kuivuneet, ja tukivat näin olennaisesti pankkien lainanantokykyä. Toinen kysymys on tietysti se, mihin pankkien lainat menivät; EMU:n kriisivaltioissa valitettavasti vähiten kilpailukyvyn parantamiseen. – Valheellisesta nollakorko-opista johdettu vaatimus – jonka jopa Kansainvälinen valuuttarahasto esitti keväällä 2010 kansallisten taloustieteilijöiden ja keskuspankkiirien kauhistukseksi – että keskuspankkien pitäisi sallia korkeampi inflaatio, jotta korkopolitiikassa saataisiin laajempi liikkumavara, on harkitsematon. Hintojen vakaus eli rahan mittaominaisuuden säilyttäminen on tärkeä julkinen etu, eikä vähiten sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. – Ks. pakkolunastus, kylmä, pirstaloituminen, rahan vakaus, negatiivinen korko, sorto, rahoitus.
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/