Nollakorko

Jos korko on lähellä nollaa – keskuspankkien vastaavan politiikan vuoksi, kuten Japanissa vuoden 2000 tienoilla ja EMU:n eurokriisin aikana – myös säästämisaste laskee nollaan tai jopa sen alle. Luoton tarjonta voi loppua, koska sijoittajat eivät enää tuo rahojaan pankkiin vaan kääntyvät korkeamman tuoton sijoituskohteisiin, kuten erityisesti kiinteistöihin. Yritykset eivät kuitenkaan tee uusia investointeja edes nollakorolla, jos voittonäkymät ovat heikot. Yritykset korvaavat suhteellisen kalliin työvoiman kotimaassa – mitattuna palkkojen ja työvoiman rajatuotteen suhteella – nyt halvoilla koneinvestoinneilla, mikä vapauttaa työpaikkoja matalapalkka-aloilla ja on yhteiskunnallisesti epätoivottavaa, – edistetään investointeja, joiden tuotto on suhteellisen alhainen – ja näin ollen, kun otetaan huomioon maailmanlaajuinen kilpailu niukoista resursseista, joilla on vain vähän käyttöä tulevaisuudessa – mikä puolestaan haittaa tuotantoon ja valmiisiin tuotteisiin liittyviä innovaatioita, mikä viime kädessä jarruttaa talouskasvua. – Koska yleinen taloudellinen tuotanto on muuttumassa pääomavaltaisen valmistuksen hyväksi – työvoima korvataan pääomalla – työpaikkoja tuhoutuu. – Velkahuumasta riippuvaisia valtioita kannustetaan laskemaan liikkeeseen lisää valtion joukkovelkakirjalainoja alhaisen korkotason vallitessa sen sijaan, että ne palauttaisivat tulot ja menot tasapainoon ja vahvistaisivat kilpailukykyä. – Näin ollen nollakorkopolitiikasta ei ole mitään hyötyä. – Ks. oletus, keskuspankkitoiminta, kupla, spekulointi, carry trades, pakkolunastus, kylmä, rahoitusinvestoinnit, pirstaloituminen, johtajuus, verbaalinen, kriisi, keskuspankin aiheuttama, likviditeettiloukku, negatiivinen korko, matalakorkopolitiikka, Phillipsin teoreema, kupla, spekulatiivinen, kiinteistökupla, piilopolitiikka, holvibuumi, uudelleenjako, keskuspankkien aiheuttama, koron allokaatiofunktio, korkoero, korko, pidetään alhaalla, korkotakausvaraus, korkolattia. – Vrt. EKP:n lokakuun 2012 Kuukausikatsaus, s. 22 ja sitä seuraavat sivut (erittäin matalien korkojen vaikutus rahan kysyntään; yleiskatsauksia; viitteitä), Vrt. rahoitusvakausraportti 2012, s. 42 ja sitä seuraavat sivut (matalien korkojen politiikka kannustaa ottamaan suurempia riskejä; matalien korkojen politiikka vaikuttaa erityisesti vakuutusyhtiöihin).

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/

Zitieren

Merk, G. (Hrsg.): „Nollakorko“. In: Finanz- und Wirtschaftslexikon. https://www.gerhardmerk.de/nollakorko/ (Stand: 09.09.2022).

Die von Universitätsprofessor Dr. Gerhard Merk begründete Sammlung wird seit Herbst 2014 von Professor Dr. Dr. h.c. Eckehard Krah redaktionell fortgeführt und um neue Begriffe ergänzt. Sollten Sie Fehler entdecken oder sonstige Hinweise haben, schreiben Sie an: info@ekrah.com

9 Seitenaufrufe dieser Seite