Pankkikäytännössä: myönnettyjen lainojen tunnustettu vakuus (omaisuuserä tai kolmannen osapuolen sitoumus, jonka vakuuden saaja hyväksyy vakuuden antajan vakuuden saajaan kohdistuvan velvoitteen vakuudeksi); tässä mielessä karkeasti ottaen moninkertainen vakuusmuoto. – Varat, jotka luottolaitokset tallettavat keskuspankkiin lyhytaikaisten likviditeettilainojen vakuudeksi, ja varat, jotka EKP ostaa luottolaitoksilta likviditeettiä lisäävien takaisinostosopimusten yhteydessä (varat, joita voidaan käyttää vakuutena EKP:ltä saatavan luoton saamiseksi), kutsutaan myös vakuuskelpoisiksi vakuuksiksi, vakuuskelpoisiksi omaisuuseriksi. – Vuoden 2007 alussa EKP:ssä otettiin käyttöön yksi vakuusrekisteri, joka korvasi aiemmin käytössä olleet kaksi luokkaa, jotka koostuivat ykkös- ja kakkosluokan vakuuksista. – Pääsääntöisesti EKP käyttää omaa menettelyään, eurojärjestelmän luottokelpoisuusarviointikehystä, arvioidessaan sille toimitettujen vakuuksien luottokelpoisuutta. – Vuoden 2013 alussa EKP:n vakuuskelpoisten vakuuksien luettelossa oli noin 40 000 erää. Vaikeasti ymmärrettävien ominaisuuksien vuoksi tuskin kenelläkään näyttää olevan selkeää käsitystä siitä, kuinka turvallisia nämä arvopaperit ovat ja onko ne luokiteltu maksukyvyttömyysriskin mukaan. – Ks. lainattavuus, blanko, kovenantti, katetut joukkovelkakirjalainat, rahoitusvakuudet, yleiset vakuudelliset repot, kiinteistövakuudet, IRB-lähestymistapa, ykkösluokan vakuudet, keskuspankkikelpoisuus, vakuus, vakuus, luottokelpoisuuden arviointikehys, luokitus, repomarkkinat, lyhytaikaiset eurooppalaiset arvopaperit, vakuus, jälkimarkkinakelpoinen, vakuusluettelo, yhtenäinen, uudelleenjako, keskuspankkivaikutteinen, alavakuus. – Vrt. Deutsche Bundesbankin huhtikuun 2001 kuukausiraportti, s. 22 (luettelo Basel II:n mukaisista vakuuksista), EKP:n huhtikuun 2001 kuukausiraportti, s. 55 ja sitä seuraavat (yleiskatsaus s. 60, myös muiden keskuspankkien politiikan esittely s. 68 ja sitä seuraavat), EKP:n toukokuun 2004 kuukausiraportti, s. 81 ja sitä seuraavat (poissulkemista koskeva säännös: s. 82), Deutsche Bundesbankin heinäkuun 2004 kuukausiraportti, s. 40 ja sitä seuraavat. (EU:n direktiivi rahoitusvakuusjärjestelyistä), EKP:n helmikuun 2006 kuukausiraportti, s. 92 (valtion velkainstrumenttien käyttö EKP:n luotto-operaatioiden vakuutena), Deutsche Bundesbankin huhtikuun 2006 kuukausiraportti, s. 31 ja sitä seuraavat sivut (yhtenäisen vakuuskelpoisten vakuuksien luettelon laatiminen euroalueella), s. 36: kelpoisuuskriteerit (yleiskatsaus), s. 39: luottokelpoisuusluokat (yleiskatsaus) ja s. 81 ja sitä seuraavat sivut, oppikirjaesitys), BaFinin vuosikertomus 2006, s. 39 (vakuutusvalvonnan viimeaikainen kehitys), EKP:n kuukausiraportti lokakuulta 2007, s. 93 ja sitä seuraavat (EKP:n vakuussäännösten vertailu Yhdysvaltoihin ja Japaniin; useita yleiskatsauksia), EKP:n vuosikertomus 2008, s. 117 ja sitä seuraavat, s. 121 ja sitä seuraavat (vakuuskelpoisten vakuuksien luettelon laajentaminen finanssikriisin aikana; yleiskatsaukset), EKP:n vuosikertomus 2009, s. 113 ja sitä seuraavat (EKP:n tekemät katettujen joukkolainojen ostot), EKP:n vuosikertomus 2011, s. 92 (EKP:hen vuodesta 2006 lähtien talletettujen vakuuksien erittely; laajennettu vakuuksien luettelo), EKP:n kuukausiraportti helmikuulta 2012, s. 33 ja sitä seuraavat (vakuuskelpoisten vakuuksien luettelon laajentaminen EKP:n neuvostossa läpi ajettu).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/