Kasvun ja työllisyyden välillä on empiirisesti todennettavissa oleva positiivinen korrelaatio teollisuusmaissa. Jos reaalinen talouskasvu on yli kaksi prosenttia, työllisyys kasvaa yleensä noin puoli prosenttia seuraavana vuonna, vaikkakaan ei tasaisesti kaikilla aloilla. EKP seuraa tätä kehitystä kahden pilarin periaatteen mukaisesti. – Ks. työvoimapotentiaali, työmarkkinoiden joustavuus, työttömyysaste, Balassa-Samuelson-ilmiö, naisten työllisyysaste, ulkomaille siirtyminen, minimipalkkainen työttömyys, Phillipsin teoreema, työpaikkailmoitusindeksi, tuntituottavuus, kasvun ja työllisyyden välinen yhteys, kilpailutilanne, kansainvälinen, maahanmuutto. – Vrt. EKP:n Kuukausikatsaus, tammikuu 2007, s. 67 ja sitä seuraavat (yksityiskohtainen, oppikirjamainen esitys, jossa on monia yleiskatsauksia), Deutsche Bundesbankin Kuukausikatsaus, tammikuu 2007, s. 40 ja sitä seuraavat (työvoiman kysyntä suhdannekierrossa), EKP:n Kuukausikatsaus, huhtikuu 2007, s. 67 ja sitä seuraavat. 51 ff. (työllisyyden alakohtainen kehitys euroalueella vuodesta 1991; yleiskatsaukset), EKP:n kuukausiraportti, marraskuu 2007, s. 56 ff. (työttömyystilastojen erityispiirteet; tärkeää tietoa tutkimustekniikasta), Deutsche Bundesbank Monthly Report, marraskuu 2007, s. 56 ff. (työttömyystilastojen erityispiirteet; tärkeää tietoa tutkimustekniikasta), Deutsche Bundesbank Monthly Report, marraskuu 2007, s. 56 ff. 53 (tilastojen muuntaminen), EKP:n Kuukausikatsaus, tammikuu 2008, s. 88 f. (työprosessien lisääntyvä siirtäminen ulkomaille tapahtuu kotimaassa olevien heikosti koulutettujen kustannuksella; yleiskatsaus; viitteet), EKP:n Kuukausikatsaus, heinäkuu 2008, s. 58 ff. (EKP:n Kuukausikatsaus, heinäkuu 2008, s. 58 ff.). (aiempi ja tuleva kehitys; toimenpiteiden vaikutus rahapolitiikkaan, yleiskatsaukset), EKP:n Kuukausikatsaus, syyskuu 2008, s. 80 ja sitä seuraavat (työllisyyskehitys vuodesta 1987 alkaen; erittelyt; yleiskatsaukset), ), EKP:n Kuukausikatsaus, marraskuu 2008, s. 75 ja sitä seuraavat. (yksityiskohtainen, oppikirjamainen esitys; monia yleiskatsauksia), Deutsche Bundesbankin joulukuun 2008 kuukausiraportti, s. 44 f. (joustavuuden merkityksestä työmarkkinoilla), EKP:n vuosikertomus 2008, s. 77 ff. (ks. myös EKP:n vuosikertomus 2008, s. 77 ff.). (työvoiman kysyntä finanssikriisissä; yleiskatsauksia), Deutsche Bundesbankin kuukausikertomus huhtikuulta 2009, s. 17 ja sitä seuraavat (tässä myös minimipalkkaongelma), Deutsche Bundesbankin kuukausikertomus lokakuulta 2010, s. 62 ja sitä seuraavat (Saksan ja Yhdysvaltojen väliset vertailut; yleiskatsauksia), EKP:n kuukausikertomus maaliskuulta 2011, s. 90 ja sitä seuraavat. (Työmarkkinoiden liikkuvuus euroalueella; useita yleiskatsauksia), EKP:n kuukausikertomus joulukuulta 2011, s. 16 ja sitä seuraavat (Työmarkkinoiden liikkuvuuden vertailu EU-maissa; yleiskatsauksia), EKP:n kuukausikertomus joulukuulta 2012, s. 81 ja sitä seuraavat (Työmarkkinat euroalueella vuodesta 2006; yleiskatsauksia; viitteitä), EKP:n kuukausikertomus elokuulta 2013, s. 16 ja sitä seuraavat (Työmarkkinoiden liikkuvuuden vertailu EU-maissa; yleiskatsauksia). 74 ff. (työmarkkinat finanssikriisin aikana; useita katsauksia; vertailuja EMU/USA), EKP:n kuukausikatsaus, marraskuu 2013, s. 82 ff. (työvoimaosuus EMU:ssa vuodesta 2000 lähtien jaoteltuna useiden kriteerien mukaan; samankaltaisia malleja kaikissa EMU-maissa; useita katsauksia).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/