Perusrahavaikutus; negatiivinen tuotantovaikutus

Enemmän käteistä yksityisten kotitalouksien käsissä voi saada ne tuntemaan itsensä varakkaammiksi ja siten kysyntää lisäämään. – Maailmanlaajuisen kilpailun vuoksi yritykset tuskin voivat siirtää raaka-aineiden korkeampia hintoja myyntihintoihinsa, mutta ne eivät myöskään voi maksaa korkeampia palkkoja. Hintojen nousu – erityisesti energian hinnannousu – vähentää siten reaalituloja ja voittoja. Tällä tavoin tapahtuvat tuotannon ja työllisyyden menetykset vaikuttavat eri tavoin yksittäisiin talouksiin. – Ks. Balassa-Samuelsonin vaikutus, globalisaatio, inflaatiota alentava vaikutus, öljyn hinta, inflaatiokompensaatio, ostovoimakompensaatio, palkkahintakierre, tuotantopotentiaali, kilpailukyky, toisen kierroksen vaikutukset. – Vrt. Deutsche Bundesbankin tammikuun 2005 kuukausiraportti, s. 21 f.

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/

Zitieren

Merk, G. (Hrsg.): „Perusrahavaikutus; negatiivinen tuotantovaikutus“. In: Finanz- und Wirtschaftslexikon. https://www.gerhardmerk.de/perusrahavaikutus-negatiivinen-tuotantovaikutus/ (Stand: 09.09.2022).

Die von Universitätsprofessor Dr. Gerhard Merk begründete Sammlung wird seit Herbst 2014 von Professor Dr. Dr. h.c. Eckehard Krah redaktionell fortgeführt und um neue Begriffe ergänzt. Sollten Sie Fehler entdecken oder sonstige Hinweise haben, schreiben Sie an: info@ekrah.com