Pelastuspaketti ja pelastusvarjo sekä kriisinhallintamekanismi

Rahoitusmaailmassa vuonna 2008 syntynyt termi, jolla tarkoitetaan valtion apua maksukyvyttömille pankeille. – Pelastuspaketit, jotka yksittäisten maiden hallitukset ottivat käyttöön vuonna 2008 subprime-kriisin myötä puhjenneen finanssikriisin aikana, sisälsivät periaatteessa kolme välinettä, nimittäin – takausten ottamisen, – laitosten pääomapohjan vahvistamisen vapaaehtoisesti tai pakollisesti ja – riskipositioiden ottamisen. Ymmärrettiin kuitenkin myös, että pelkät tapauskohtaiset pelastustoimet eivät yksin riitä ratkaisemaan yhä systeemisempää finanssikriisiä. – Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvioiden mukaan teollisuusmaat käyttivät runsaat kolmekymmentä prosenttia bruttokansantuotteestaan pääomasijoituksiin, pelastusostoihin, takauksiin ja likviditeetin tarjoamiseen finanssikriisin tasoittamiseksi. – Tämä koskee myös EKP:n, IMF:n ja muiden valtioiden ja instituutioiden myöntämää tukea joillekin EMU-maille, jotka ovat ajautumassa kansalliseen konkurssiin. – Vain poliitikoilla on demokraattinen legitiimiys koota pelastuspaketteja. Jos rahapolitiikka kuitenkin puuttuu tähän, se johtaa siihen, että finanssipolitiikka ei toimi lainkaan tai toimii liian myöhään. – Ks. kriisinratkaisumekanismi, yhtenäistetty, bad bank -malli, saksalainen, bank bail-in, bank bail-in, käänteinen, bank bail-in -laki, bazooka, kiristyspotentiaali, Euroopan rahoitusvakausväline, Euroopan rahaliitto, perusvirhe, poistumisstrategia, EKP:n synti, rahoitusmarkkinoiden vakauttamisvirasto, Friedmanin teesi, velkojien etusijajärjestys, Kreikka-kriisi, Irlanti-kriisi, pakollinen vaihtovelkakirjalaina, Portugalin kriisi, yksityisen sektorin osallistuminen, rakenneuudistuslaki, pelastuspaketti, pelastuspaketti eurooppalaiset, pelastamisrutiini, riskinottajat, lopullinen, velkakerho, Sifi-oligopoli, vakausrahasto, eurooppalainen, etelärintama, Tina, too big to save -periaate, siirtoyhteisö, troikka, kasvu-velkafakta, historiallinen, kasvuvoimien mobilisointi, zombie-pankki, pakotettu vaihtovelkakirjalaina, kaksisuuntainen vaihtoehto, Kyproksen kriisi. – Vrt. EKP:n kuukausiraportti joulukuulta 2008, s. 81 ja sitä seuraavat (perustiedot pelastuspaketeista kriisiaikoina), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti joulukuulta 2008, s. 8 ja sitä seuraavat (Saksan hallituksen vakautusohjelman keskeiset osat), EKP:n kuukausiraportti maaliskuulta 2009, s. 84 ja sitä seuraavat (perustiedot pelastuspaketeista).

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/

Zitieren

Merk, G. (Hrsg.): „Pelastuspaketti ja pelastusvarjo sekä kriisinhallintamekanismi“. In: Finanz- und Wirtschaftslexikon. https://www.gerhardmerk.de/pelastuspaketti-ja-pelastusvarjo-seka-kriisinhallintamekanismi/ (Stand: 09.09.2022).

Die von Universitätsprofessor Dr. Gerhard Merk begründete Sammlung wird seit Herbst 2014 von Professor Dr. Dr. h.c. Eckehard Krah redaktionell fortgeführt und um neue Begriffe ergänzt. Sollten Sie Fehler entdecken oder sonstige Hinweise haben, schreiben Sie an: info@ekrah.com