Mehiläishoitajille maksettava palkkio

Alueellisten viranomaisten talouskasvun edistämiseksi antamissa vanhemmissa asetuksissa erittäin työvoimavaltaisen ja riskialttiin mehiläishoidon suosiminen oli yksi tärkeimmistä painopisteistä. Tärkein toimenpide oli palkkioiden maksaminen mehiläishoitajille. Lisäksi jotkin valtion viranomaiset myönsivät mehiläishoitajille tietyin edellytyksin alennusta maaverosta. Tämä johtuu siitä, että mehiläiset pölyttävät viljelykasveja ja lisäävät siten osaltaan satoa. Lisäksi hunajaa pidettiin aiemmin tärkeimpänä elintarvikkeiden makeutusaineena – ennen kuin sokeria voitiin uuttaa sokerijuurikkaasta laajamittaisesti noin vuodesta 1830 alkaen. Mehiläisvaha oli kynttilänvalmistajien raaka-aine. – Katso Immengeld, Zeidlergeld.

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/

Zitieren

Merk, G. (Hrsg.): „Mehiläishoitajille maksettava palkkio“. In: Finanz- und Wirtschaftslexikon. https://www.gerhardmerk.de/mehilaishoitajille-maksettava-palkkio/ (Stand: 09.09.2022).

Die von Universitätsprofessor Dr. Gerhard Merk begründete Sammlung wird seit Herbst 2014 von Professor Dr. Dr. h.c. Eckehard Krah redaktionell fortgeführt und um neue Begriffe ergänzt. Sollten Sie Fehler entdecken oder sonstige Hinweise haben, schreiben Sie an: info@ekrah.com

2 Seitenaufrufe dieser Seite