Käytettävissä olevan rahoituksen suhde valvontaviranomaisten edellyttämään vakaaseen rahoitukseen. NSFR:n tarkoituksena on varmistaa, että laitokset eivät ole liian riippuvaisia lyhytaikaisista ja siten verrattain voimakkaasti vaihtelevista (volatiileista) jälleenrahoituslähteistä, joita on vaikea ennustaa (ennalta arvaamattomia). Toisin sanoen luodaan kannustin käyttää enemmän pitkäaikaisia jälleenrahoituslähteitä. – Subprime-kriisistä alkunsa saaneen finanssikriisin jälkeen kävi selväksi, että rahoitusmarkkinoiden suuri pullonkaulatekijä ei ollut ensisijaisesti pääoma vaan kyky myydä omaisuuseriä ja muuttaa ne käteiseksi epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa. Tästä syystä EU:n pankkien on pidettävä vuoden 2019 alkuun asti suurin osa – eli yli mutta ei alle 50 prosenttia – likviditeettipuskureistaan kovissa osakkeissa – alun perin vuoden 2012 loppuun asti. Loppuosa voi koostua käteisvaroista, valtion joukkovelkakirjalainoista, korkealaatuisista yrityslainoista ja katetuista joukkovelkakirjalainoista, kuten Pfandbriefeistä. Valtion joukkovelkakirjojen osalta syntyi vaatimus tunnustaa vain erittäin luottokelpoiset arvopaperit, eli sellaisten valtioiden arvopaperit, jotka sijoittajien kohtuullisen objektiivisen harkinnan ja arvioinnin jälkeen pystyvät ja haluavat myös maksaa takaisin ottamansa lainat. Tämä perustuu kahdentoista kuukauden aikahorisonttiin. – Ks. likviditeettisuojaussuhde, likviditeettikriisisuunnitelma, likviditeettipuskuri, likviditeettiriski, likviditeettishokki, likviditeettisääntely, likviditeettiriski, hätäapuvaraus, quick ratio. Vakavaraisuus, vakavaraisuusvalvonta, varastomalli, skenaariot, poikkeuksellinen. – Vrt. BaFinin vuosikertomus 2008, s. 51 (CEBS vaatii, että Puskuri pysyvästi likvidoitavista omaisuuseristä), s. 56 (Likviditeettiriskin hallintaa koskevat säännöt), EKP:n heinäkuun 2009 Kuukausikatsaus, s. 17 ja sitä seuraavat (Tendenssi lisätä likviditeettipuskuria finanssikriisin aikana; yleiskatsauksia), Deutsche Bundesbankin vuosikertomus 2009, s. 17. 99 (likviditeettipuskuri suojaa järjestelmäkriiseiltä), BaFinin vuosikertomus 2009, s. 51 (CEBS:n suositukset likviditeettipuskurin asianmukaisesta tasosta ja koostumuksesta), BaFinin vuosikertomus 2010, s. 137 (yksityiskohtaiset määräykset MaRisk-uudistuksen 2010 yhteydessä), BaFinin vuosikertomus 2011, s. 66 (laskennan yksityiskohdat) sekä BaFinin vuosikertomuksen luku “Supervision of banks, financial service providers and payment institutions” (pankkien, rahoituspalvelujen tarjoajien ja maksulaitosten valvonta), EKP:n huhtikuun 2013 kuukausiraportti, s. 86 (määritelmä), Deutsche Bundesbankin kesäkuun 2013 kuukausiraportti, s. 63 f. (laitosten likviditeetinhallintaa koskevat vaatimukset Basel III:n yhteydessä), Financial Stability Report 2013, s. 105 (NSFR ei estä kansallisia valvontaviranomaisia määrittelemästä muita sitovia likviditeettisuhteita).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/