Suuri julkinen velka – ohjaa varoja velan hoitoon (velanhoito), joita ei ole enää käytettävissä tuottaviin menoihin – ennen kaikkea: Investointeja tuotannon mukauttamiseksi tekniseen kehitykseen ja siten talouden ja yhteiskunnan elinkelpoisuuden varmistamiseksi tulevaisuudessa ei enää ole saatavilla; Tämä johtaa korkeampaan korkotasoon, joka johtuu lisääntyneestä kilpailusta sijoittajista (crowding-out), – mikä puolestaan vaikuttaa haitallisesti talouden kasvudynamiikkaan, koska yritykset joutuvat nyt ottamaan investointilainoja pankeista epäedullisemmin ehdoin; kannattavien investointien rahoittaminen vaikeutuu entisestään, mutta myös – epävarmuus (epävarmuus), joka syntyy julkisen velan kasvaessa: eli epävarmuus siitä, maksaako hallitus velan takaisin menoleikkauksilla, veronkorotuksilla vai inflaatiolla) vaikuttaa suoraan kasvuun, koska se lisää yrittäjien toiminnan epävarmuutta; – vähentää kotimaista tuloa, koska joukkovelkakirjat ovat ulkomaanvaluutan määräisiä; – kaventaa finanssipolitiikan liikkumavaraa velanhoitokustannusten kasvaessa, toisin sanoen: valtio ei voi talouden heikkouden vaiheessa elvyttää kokonaiskysyntää esimerkiksi työttömien tukemisella, verorasituksen alentamisella tai julkisesti rahoitetuilla erityisrakennuksilla, mikä puolestaan myös – rajoittaa valtion mahdollisuuksia rahoittaa infrastruktuurihankkeita; tämä aiheuttaa myös kasvua estäviä vaikutuksia; – herättää epäilyjä valtion luottokelpoisuudesta tietyn velkatason ylittyessä, mikä – kuten viimeaikainen finanssihistoria usein osoittaa – voi hyvin nopeasti johtaa valtion konkurssiin. – Ks. Fiscal drag, default, policy default, Rogoffin tutkimus, sovereign bond, sovereign debt repayment, sovereign debt, sovereign debt, consumption reducing, sovereign debt pressure, sovereign debt-interest rate correlation. – Vrt. EKP:n Kuukausikatsaus, kesäkuu 2010, s. 91 ja sitä seuraavat sivut (valtionvelan supistamisen kustannukset ja hyödyt; kokemuksia), s. 94 ja sitä seuraavat sivut (bruttovelka ja rahoitusvarat euroalueella 1999-2009; yleiskatsauksia), EKP:n vuosikertomus 2010, s. 83 ja sitä seuraavat sivut (julkisen talouden vakauttamisen kustannukset ja hyödyt; se), Rahoitusvakausraportti 2010, s. 28 ja sitä seuraavat sivut (velan ja kasvun välinen yhteys), EKP:n Kuukausikatsaus, huhtikuu 2012, s. 63 ja sitä seuraavat. (yksityiskohtainen esitys velkakestävyydestä suhteessa koko euroalueeseen ja yksittäisiin jäsenmaihin; useita yleiskatsauksia), Rahoitusvakausraportti 1012, s. 21 f. (epäilyt joidenkin EMU:n jäsenten velkakestävyydestä johtavat luottamuskriisiin), vrt. EKP:n kuukausiraportti maaliskuulta 2013, s. 92 ja sitä seuraavat kohdat (julkisen talouden suuren velan aiheuttama kasvun estyminen; yleiskatsauksia; viitteitä), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti tammikuulta 2014, s. 41 ja sitä seuraavat kohdat (keinoja luottamuskriisin voittamiseksi; useita yleiskatsauksia; viitteitä).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/