Näkemys, jonka mukaan keskuspankin ei yleensä pitäisi olla huolissaan varallisuushintakuplista. Tämä johtuu siitä, että – kuplaa on vaikea tunnistaa selvästi ja – jos rahapolitiikka käyttää ohjauskorkoa varallisuushintojen nousun hillitsemiseen, reaalitalouden kehitys hidastuu kokonaisuudessaan, mikä ääritapauksissa voi aiheuttaa jopa deflaation. Keskuspankki voi pyrkiä vain yhteen tavoitteeseen kerrallaan, ja se on rahan mittaominaisuuden säilyttäminen. Pyrkimys saavuttaa useita tavoitteita yhdellä välineellä johtaa ennemmin tai myöhemmin siihen, että uskottavuus päätavoitteen eli rahan ostovoiman turvaamisen suhteen heikkenee, millä on suora vaikutus inflaatio-odotuksiin. – Tämä oppi (joka on nimetty Alan Greenspanin mukaan, joka toimi Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana vuosina 1987-2006) on kiistanalainen. – Ks. kupla, spekulatiivinen, dotcom-kupla, Elizabeth-kysymys, rahoitusinvestoinnit, ohjaus, sanallinen, rahanluonti, rahan tarjonta, rahan vakaus, Greenspanin oppi, toimintavalmius, asuntokupla, matalan korkotason politiikka, nollakorko, hintavakaus, subprime-kriisi, varallisuuskupla varallisuusvaikutus, korkoero, korko, pidetään alhaisena, Kahden pilarin periaate. – Vrt. EKP:n Kuukausikatsaus, syyskuu 2013, s. 61 ja sitä seuraavat sivut (rahapolitiikan vaikutuksesta varallisuushintoihin; yleiskatsauksia).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/