Termi, joka syntyi noin vuonna 2009 pankille, joka – on huomattavan suuri, – on ratkaisevan tärkeä maailmanlaajuiselle rahoitusjärjestelmälle ja – on näin ollen tuskin korvattavissa. – Vuonna 2010 rahoitusvakauslautakunta kiinnitti erityistä huomiota näihin laitoksiin. Niiden tappionsietokykyä on tarkoitus lisätä erilaisilla toimenpiteillä, kuten Basel III:ta tiukemmalla pääomavaatimuksella. – On myönnettävä, että erilaiset oikeusjärjestelmät ja kirjanpitosäännökset eri puolilla maailmaa tekevät tällaisesta suunnitelmasta vaikean. On myös pelättävissä, että Sifit siirtävät liiketoimintaansa rahoitusmarkkinoiden tähän asti sääntelemättömille reuna-alueille, kuten hedge- ja pääomarahastoihin. Lisäksi ei ole sanottu, että Sifi ei voisi kaatua, vaikka sen pääomapohja olisi huomattavasti vahvistunut. – SIFI-rahastojen ongelmana on se, että niitä pidetään laajalti valtiontakauksina. Näin ollen ne voivat jälleenrahoittaa itsensä halvalla; saamalla ilmaisen valtiontakauksen olemassaololleen Sifit saavat epäreilun kilpailuedun. Samalla niitä kannustetaan tekemään riskialttiita sitoumuksia, jotta ne voivat kerätä näin saavutetut voitot ja siirtää mahdolliset tappiot valtiolle. – Sveitsissä valtio joutui pelastamaan kaksi G-Sifis-pankkia, USB ja Credit Suisse, kun ne olivat tehneet noin 30 miljardin Sveitsin frangin tappiot vuonna 2008. Näiden kahden laitoksen taseen loppusumma oli noin kuusinkertainen Sveitsin bruttokansantuotteeseen verrattuna vuonna 2008. Toisen pankin romahtaminen olisi voinut johtaa koko liittovaltion kansalliseen vararikkoon. Tämän vuoksi vuonna 2010 suurten pankkien omavaraisuusasteeksi asetettiin 19 prosenttia riskipainotetuista saamisista – Basel III:n mukaan se oli 10,5 prosenttia – josta 10 prosenttia oli kovaa omaa pääomaa ja 9 prosenttia ehdollisten vaihtovelkakirjalainojen muodossa. Jos pankin vakavaraisuussuhde laskee tietyn raja-arvon alapuolelle, aiemmista joukkovelkakirjojen haltijoista tulee automaattisesti osakkeenomistajia ja he osallistuvat näin suoraan riskiin. – Ks. kriisinratkaisukyky, pankki, systeeminen, pankin koko, optimaalinen, rahoitusmarkkinoiden keskinäinen riippuvuus, kaupankäyntikielto, ehdollinen tappio, rahoitusvakaus, kokoluottamus, Lehmanin konkurssi, marginaalipaine, elvytyssuunnitelmien suunnittelua koskevat vähimmäisvaatimukset, raha-asiat-teoreema, moraalikato, pakollinen vaihtovelkakirjalaina, rakenneuudistuksen hallinta, riskisuojaa koskeva laki, velkapommi, Sifi-oligopoli, vakausrahasto, eurooppalainen, systeeminen merkitys, too big to fail -periaate. – Vrt. BaFinin vuosikertomus 2011, s. 50 ja sitä seuraavat sivut (raportti kansainvälisistä ponnisteluista Sifien tunnistamiseksi ja sääntelemiseksi).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/