Entinen vero, joka oli maksettava – kansalaiset, jotka jättävät (kaupungin) kunnan tai hallintoalueen yhdistyksen (maastamuuttajat, siirtolaiset)

Aikaisempi vero, joka on maksettava – (kaupungin) kunnan tai valtakunnan yhdistyksestä lähtevät kansalaiset (emigrantit; out-migrants, emigrants), kutsutaan myös lähtörahaksi, jäähyväisrahaksi, ampumarahaksi, irrotusrahaksi, irrotuslaskentarahaksi, gabellaksi, nostorahaksi, eränostorahaksi, ampumisen jälkeiseksi rahaksi, veron jälkeiseksi rahaksi ja luparahaksi, latinaksi: CENSUS EMIGRATIONIS. Monissa Saksan aluevaltioissa sukulaiset asetettiin vastuuseen vastaavien summien (jälkikäteen tapahtuvasta) maksamisesta, jos maasta salaa lähteneet eivät maksaneet muuttokorvauksia (noin vuodesta 1770 alkaen, erityisesti Yhdysvaltoihin). Erittäin korkean maksun tarkoituksena oli pitää maassa sotatapahtumien ja epidemioiden vuoksi toimeentulonsa (toimeentulon vähimmäistason) menettäneet kansalaiset ja pakottaa heidät jälleenrakentamiseen; – nuoret, jotka menivät naimisiin kunnan ulkopuolella ja avioituivat siellä olevaan omaisuuteen; – kaikki ne, jotka halusivat periä vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan, jota kutsuttiin myös nimellä Erbpfundgeld (perintövero): se oli käytännössä perintövero. – Varusmiespalveluksesta lähteville sotilaille maksettava korvaus, jota kutsutaan myös marssi- ja kotiuttamiskorvaukseksi. – Ks. mukavuusavustus, pukukorvaus, palvelukorvaus, tapausavustus, perintöavustus, parannusavustus, rancion, kuolemantapausavustus, veteraanilisä.