Yleisesti ottaen pelastaminen kolmansien osapuolten velkahelpotuksin (tilanne, jossa konkurssiin mennyt tai lähes konkurssiin mennyt yhteisö, kuten yritys tai pankki, saa uuden likviditeettilisäyksen lyhyen aikavälin velvoitteidensa täyttämiseksi). Erotetaan toisistaan – yksityinen pelastustoimi, jossa pankin kaltaisen yrityksen pelastaa maksukyvyttömyydeltä toinen laitos, keskuspankki tai valtio, – kotimainen pelastustoimi, jossa valtion laitoksen – kunnan, piirin, valtion, valtionyhtiön – maksukyky murretaan toisen julkisen elimen avulla, ja – kansainvälinen pelastustoimi, jossa valtiota tukee toinen valtio tai kansainväliset järjestöt, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto. – EU:n perustamissopimukseen on sisällytetty lauseke, jonka mukaan yhteisö ei ole vastuussa jäsenvaltioiden julkisten elinten veloista (SEUT-sopimuksen 125 artikla). Monet tosin pelkäsivät alusta alkaen, että hätätilanteissa voitaisiin tehdä poikkeuksia Euroopan parlamentin vastaavalla päätöksellä. – Vuoden 2007 subprime-kriisiä seuranneen rahoituskriisin aikana puhuttiin EU:n komission liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista, joiden tuotto siirrettäisiin valtioille, joilla itsellään on tuskin minkäänlaista luottamusta pääomamarkkinoilla. EKP:n katsottiin myös voivan ostaa valtion joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta – EU:n perussopimuksen mukaan se on nimenomaisesti kielletty tekemästä niin ensimarkkinoilla – hintojen vakauttamiseksi, ja niin se tekikin. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin vastoin no-bail-out-lausekkeen henkeä, jonka tarkoituksena on estää moraalikato valtion tasolla. Houkuttimena on se, että kansalliset hallitukset houkutellaan kuluttamaan löysästi, jos ne voivat luottaa siihen, että muut jäsenet ottavat osan niiden velasta. Seurauksena olisi “kilpajuoksu finanssipoliittiseen kurittomuuteen”, ja kansantalouden välttämättömiä sopeutuksia lykättäisiin. – Sen vuoksi ainoastaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) olisi edelleen vastattava tällaisesta rahoitustuesta, joka on sidottu tiukasti valvottuihin ehtoihin (ehdollisuus). Lontoossa 2. huhtikuuta 2009 pidetyssä G20-huippukokouksessa korostettiin tätä IMF:n tehtävää, ja IMF:n taloudellisia resursseja lisättiin sen vuoksi huomattavasti. – Ks. kriisinratkaisumekanismi, yhtenäinen, AIG-sopimus, pelko, perverssi, oletus, keskuspankkitoiminta, ostot, keskuspankkitoiminta, aval, pankki, systeeminen, pankkipelastus, pankkipelastus, käänteinen, pankkiunioni, taseen sopeuttaminen, basooka, takuu, alijäämärahoituskielto, Suomi, euro-obligaatiot, yhteinen, Euroopan rahoitusvakausväline, Euroopan rahaliitto, perusvirhe, ehdollinen saatava, EKP:n lankeaminen, takuu, rahamarkkinaoperaatiot, viimeisen keinon rahan lainanantaja, Giips-valtiot, valtion takaama joukkovelkakirjalaina, valtion spreadit, vertaispaine, Kaldor-Hicks-kriteeri, palkkapolitiikka, koordinoitu, moraalikato, ydinvoimavaihtoehto, C-suunnitelma, politiikkapuristin, politiikkahäiriö, pelastuspaketti, riskinjako, tuotto-ideologia, varjovaltio, velanmaksusopimus, eurooppalainen, turvaverkko, maailmanlaajuinen, Single Master Liquidity Conduit, vakautusmekanismi, eurooppalainen, vakausrahasto, eurooppalainen, valmiusluotto, siirtoyhteisöliitto, uudelleenjako, keskuspankki-indusoima, varallisuusmaksu, Velan ja tuottavuuden välinen yhteys, sopimustekninen uskollisuus, luottamuskupla, kasvun ja velan välinen fakta, historiallinen, rahaliitto 2. kaksisuuntainen optio, pakkolunastus, pakotettu vaihtovelkakirjalaina. – Vrt. Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti toukokuulta 2010, s. 12 f., s. 67 f. (kriittinen suhtautuminen takauksiin Euroopan vakausmekanismin yhteydessä).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/