Raha, joka ylivelkaantuneelta valtiolta puuttuu, voi tulla vain neljästä lähteestä, nimittäin – kyseisen maan veronmaksajat hankkivat sen itse, – velkojat luopuvat siitä, – muiden maiden veronmaksajat puuttuvat asiaan tai – valitaan riskialttein mutta samalla vaarallisin tapa: keskuspankki vähentää julkisen velan painetta inflaation avulla (julkisen velan rahaksi muuttaminen). Tällöin kaikki rahan omistajat maksavat aluksi velan: heidän ostovoimansa vähenee. Tarkemmin tarkasteltuna päätaakan joutuvat kuitenkin kantamaan ensisijaisesti vakituiset työntekijät ja sosiaaliavustuksen saajat. Kuten historia opettaa, tässä tapauksessa talous romahtaa ja yhteiskunta hajoaa ennemmin tai myöhemmin. Saksa joutui kokemaan tämän: hyperinflaatio puhkesi. Vuoden 1923 alussa maitolitran hinta oli noussut 200 miljardiin markkaan, kirjeen postimaksu maksoi useita miljoonia markkoja ja kansallissosialistinen liike oli saamassa jalansijaa. Tästä syystä keskuspankin olisi varottava rahoittamasta valtion velkaa millä keinoin tahansa. – Ks. Euroopan rahaliitto, perusvirhe, EKP:n lankeemus, rahan omistus, rahan funktiot, ensisijainen, rahapolitiikka, rahan vakaus, inflaatiokorvaus, ostovoima, nimellisarvoperiaate, politiikan laiminlyönti, elinkustannusindeksi, hintavakaus, varjovaltio, säästämisaste, vakaus- ja kasvusopimus, uudelleenjako, keskuspankki indusoitunut, perustuslain ensimmäinen artikla, polkuinflaatio, palkkapäivän perussääntö.
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/