Arvopaperistamisen osalta se, että pankkien erillisyhtiöille siirtämät riskit palaavat takaisin alullepanijalle, jolloin ne päätyvät taseeseen ja niitä on tuettava omalla pääomalla. Tärkein syy tähän voi olla se, että – alullepaneva pankki on antanut likviditeettitakuun sitä lähellä olevalle erillisyhtiölle; rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteessa – kuten subprime-kriisin yhteydessä kesällä 2007 – conduitit joutuvat nyt likviditeettipulaan ja pankin on ostettava omaisuuseriä erillisyhtiöltä tahtomattaan; – alullepanijalle aiheutuu suuri maineriski: arvopaperistamispapereiden ostajat kokivat, että heille ei tiedotettu riittävällä tavalla riskitilanteesta. Pankin kannalta on sen vuoksi suositeltavaa, että se ottaa pitkäaikaisen (pitkäaikaisen) liiketoimintapolitiikkansa vuoksi haltuunsa sille läheisten erillisyhtiöiden liikkeeseen laskemat erät. – Subprime-kriisin aikana tämä johti maailmanlaajuisesti rahoitusmarkkinoilla huomattaviin jännitteisiin yksittäisten pankkien maksukyvyttömyyden myötä ja sen seurauksena yritysostoihin ja fuusioihin; Saksassa esimerkiksi julkisoikeudellinen Sachsen LB: Landesbank Baden-Württemberg [LBBW] osti sen ja sen erittäin riskialttiit ja tappiolliset erillisyhtiöt Sachsen Funding, Ormond Quay ja Synapse ABS. Keskuspankkien oli viimeisenä keinona rahan lainanantajina puututtava markkinoihin niiden vakauttamiseksi. – Toisin sanoen empiirisesti todistettu tosiasia, että velalliset syyttävät vaikeasta tilanteestaan mieluummin velkojiaan kuin itseään. Tämä kävi hyvin selväksi Kreikan kriisin aikana. Väestön enemmistön mielestä syyllinen umpikujaan ei ollut oman maan huono hallinto ja korruptio. Pikemminkin lehdistössä ja lukemattomien marssien ja lakkojen julisteissa Saksaa pidettiin kaikkien vaikeuksien aiheuttajana. Vihamieliset teutoniset barbaarit halusivat kuristaa kulttuurisesti rikkaan helleeniväestön: tämä ei ollut vain kadulla asuvien ihmisten mielipide. – Jos valvontaviranomaiset kieltävät pankkeja harjoittamasta tiettyjä toimintoja, kokemus on osoittanut, että näitä liiketoiminta-alueita palvelevat varjopankkisektorin yksiköt. Tätä tarkoitusta varten ne ottavat lainaa pankeilta. Riskit, jotka valvontaviranomaiset haluavat torjua laitoksilta, palaavat tällä tavoin pankkijärjestelmään. – Toisessa mielessä luottamuksen menetys, jonka yritys kärsii, kun se tekee päätöksiä ja toimii tavalla, joka ei miellytä yleisöä. Esimerkiksi Ergo Insurance lähetti “hyvin suoriutuvia työntekijöitä” palkkioksi kannustinmatkoille bordelleihin kaukaisiin maihin. Tämä toi yritykselle suositun nimen “PuffVersicherung”. – Katso Absence capitalism, Bail-out, Pankkien sääntelyparadoksi, Laina, ei-standardi, Europayer, Rahamarkkinaoperaatiot, Viime käden rahanantaja, Lemons problem, Mortgage equity withdrawal, Ninja loans, Reputational risk, Risk assumption ground rule, Retransfer clause, Single master liquidity conduit, Subprime lending, Subprime housing finance, Submarine effect, Maturation structure, Asset fee, Lemon trading. – Vrt. BaFinin vuosikertomus 2007, s. 124 (Sachsen LB:n sulautuminen LBBW:hen; perustelut), BaFinin vuosikertomus 2009, s. 29 (ei edistystä, ei lisäkonsolidointia Landesbankenissa), s. 135 ja sitä seuraavat. (Landesbankenin tilanne) sekä BaFinin vuosikertomuksen luvussa “Pankkien, rahoituspalvelujen tarjoajien ja maksulaitosten valvonta”.
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/