EU:n perussopimuksissa määrätyn julkisen velan suhdeluvun perusteella ei sinänsä voida tehdä luotettavia päätelmiä valtion nykyisestä ja tulevasta makrotaloudellisesta tilanteesta. Esimerkiksi Portugalin velkasuhde oli vuoteen 2008 asti alhaisempi kuin Saksan, ja Espanjassa se oli pitkään alle Saksan vertailukelpoisen arvon. Toisaalta Irlannilla oli useiden vuosien ajan pikemminkin ylijäämä kuin alijäämä. Jokainen mainituista maista ajautui kuitenkin kriisiin. Kussakin tapauksessa talouden kriisinkestävyyttä arvioitaessa on siis otettava huomioon myös muita ominaisuuksia, ennen kaikkea – kansallisten markkinoiden sisäisen ja ulkoisen avautumisen aste, – vapaa pääsy ammatteihin eli ammatillisten kilpailun esteiden puuttuminen, – hallinnolliset valmiudet (hallinnon tehokkuus) kaikilla tasoilla, hallinnon tehokkuus) kaikilla valtion tasoilla, eli hyvin koulutetut ja työhön halukkaat virkamiehet lojaalien mutta epäpätevien puoluetovereiden sijasta, – sosiaalisen kumppanuuden kehittäminen, mukaan lukien taloudellisesti pätevät ja vastuullisesti toimivat ammattiyhdistysvirkamiehet, – kansainvälinen kilpailukyky ja – väestön säästöhalukkuus. – Ks. työmarkkinoiden joustavuus, Balassa-indeksi, kiristyspotentiaali, velkajarru, hyvinvointivaltion loukku, julkisen velan paine, vakaus- ja kasvusopimus, sunset-varaus, julkisen talouden kestävyys, yksikköarvosuhde, perustuslain ensimmäinen artikla, kasvun ja velan välinen suhde, historiallinen, kilpailukyky, kilpailuasema, kansainvälinen.
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/