Termi syntyi vuonna 2012 EMU:n yhteydessä, ja se on harhaanjohtava ilman selitystä. Sitä ei pidä ymmärtää siten, että euroalueen pankit sulautuisivat. Pikemminkin se tarkoittaa kolmea asiaa, nimittäin – yhtä ainoaa, vaikutusvaltaista valvontaviranomaista kaikille EMU:n jäsenvaltioille tai jopa koko EU:lle, – mahdollisuutta myöntää tukea EVM:n pelastusrahastosta suoraan vaikeuksissa oleville laitoksille eikä siten, että varat menevät hallituksille, jotka voivat sitten siirtää ne edelleen pankeille (perussääntönsä mukaan EVM saa lainata rahaa vain hallituksille), ja – kaikkien kansallisten talletusvakuutusjärjestelmien sulauttamista yhteen (euroaluetasoinen talletusvakuutusjärjestelmä); mikä tarkoittaa sitä, että Saksan talletussuojajärjestelmä astuisi myös kuvaan, jos esimerkiksi eteläeurooppalaisten säästäjien talletukset olisivat vaarassa sikäläisissä pankeissa. – Pankkiunioni voidaan tietysti toteuttaa tässä mielessä vain, jos EMUn yksittäiset jäsenvaltiot ovat valmiita luopumaan suvereeneista oikeuksistaan. Tämä puolestaan on perustuslaillisista syistä mahdollista vain, jos jäsenvaltioiden väestö sitä haluaa. Monet asiat viittaavat siihen, että äänestäjät eivät halua tällaista keskittämistä. – Jopa arvostetuissa tiedotusvälineissä pankkiunioni esitettiin ikään kuin kaikki vaikeuksissa olevien laitosten, erityisesti Espanjan, Kreikan ja Kyproksen, velat olisivat yhtäkkiä kadonneet. Todellisuudessa velat vain siirretään, mieluiten eurooppalaiselle maksumiehelle № 1. Tämä johtaa poliittisesti pettymykseen Eurooppaa kohtaan, tyytymättömyyteen Eurooppaa kohtaan niiden maiden kansalaisten keskuudessa, jotka joutuvat maksamaan muiden jäsenten katastrofaalisen sotkun. Iskulause “Eurooppa – ei näin!” leviää, ja radikaalit puolueet vahvistuvat. Nykyisten rahoitusrasitteiden yhteisöllistämistä ei siis pitäisi piilottaa pankkiunionin varjolla. – Ks. kriisinratkaisumekanismi, yhtenäinen, valvonta, eurooppalainen, pelastuspaketti, pankkivalvonta, eurooppalainen, pankkisairaala, pankkipelastuslaki, pankkitestamentti, eurooppalainen, käteislehmä, hegemoni, lempeä, johtava valvoja, moraalikato, kriisipankkien hätärahasto, saneerausrahasto, pelastussopimukset, vakausrahasto, eurooppalainen, ylivuotojärjestelmä, pakotettu vaihtovelkakirja. – Vrt. Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti marraskuulta 2012, s. 67 f. (suunnitelmien esittely, pankkiunionin kriittiset näkökohdat), rahoitusvakausraportti 2012, s. 84 f. (edut; selvennystarpeet), Deutsche Bundesbankin vuosikertomus 2012, s. 98 f. (keskusvalvonnan ja kriisinratkaisun ajallisen synkronoinnin olennaisuus), BaFinin vuosikertomus 2012, s. 56 f. (pankkiunionia koskevien neuvottelujen kronologinen järjestys), Deutsche Bundesbankin heinäkuun 2013 kuukausiraportti, s. 15 ff. (yksityiskohtainen esittely), Deutsche Bundesbankin vuosikertomus 2013, s. 15 f. (pääpiirteet), s. 23 ff. (yksityiskohtainen esittely; yleiskatsaukset).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/