Työn tuottavuus

Yleensä tuotantotulos tietyllä työpanoksella. Mittausmenetelmiä on erilaisia. Keskuspankit laskevat yleensä: bruttokansantuote kiintein hinnoin jaettuna työntekijöiden lukumäärällä tai työtuntien kokonaismäärällä. EKP seuraa jatkuvasti työn tuottavuutta kahden pilarin periaatteen mukaisesti ja laskee ja tilastoi sen arvonlisäyksenä työllistä kohden. – EKP:n laskelmissa työn tuottavuus jaetaan – fyysisen pääoman kasvuun (pääoman syventäminen), – tuotannontekijän työn laadun kasvuun ja – tuotannontekijöiden kokonaistuottavuuden (TFP) kasvuvauhtiin; tämä on erityisesti arvioitu tuotannontekijöistä riippumattoman teknisen kehityksen mittari, joka kulkee käsi kädessä kaikkien panostekijöiden käytön kanssa, kuten tuotannon sähköistyminen (ruumiiton tekninen kehitys; kutsutaan myös eksogeeniseksi ja autonomiseksi tekniseksi kehitykseksi): Keksinnöt ja keksinnöt, jotka eivät tule [suoraan] tuotantoprosessista). – Ks. asukaskohtainen korvaus, työvoimakustannukset, työmarkkinoiden joustavuus, työn tuottavuus, työvoimapotentiaali, pääoman syveneminen, viestintäkustannukset, palkkajyrkkyys, ulkomaille siirtyminen, tuottavuus, tuntituottavuus. – Ks. EKP:n Kuukausikatsauksen liite “Euroalueen tilastot”, otsikko “Hinnat, tuotanto, kysyntä ja työmarkkinat”, alaotsikko “YKHI, muut hinta- ja kustannusmittarit”. (toimialoittain jaoteltuna), EKP:n kuukausikatsaus, lokakuu 2005, s. 52 ja sitä seuraavat (oppikirjaesitys; yleiskatsaukset), EKP:n huhtikuun 2006 kuukausikatsaus, s. 45 ja sitä seuraavat (luvut yksittäisten alojen kehityksestä vuodesta 1981 alkaen), EKP:n lokakuun 2006 kuukausikatsaus, s. 55 (työn tuottavuuden kehitystä vuoteen 2050 asti koskeva ennuste); EKP:n huhtikuun 2007 kuukausikatsaus, s. 45 ja sitä seuraavat. 92 f. (rakennepoliittiset toimenpiteet ja niiden vaikutukset tuottavuuteen ja työllisyyteen), EKP:n Kuukausikatsaus, tammikuu 2008, s. 51 ff. (kehityssuuntaukset; alakohtaiset tiedot; yleiskatsaukset), s. 67 ff. (yksityiskohtainen esittely). s. 71: yleiskatsaus työn tuottavuuden kehitykseen vuodesta 2002 lähtien kokonaisuudessaan ja alakohtaisesti jaoteltuna), EKP:n kuukausikatsaus, kesäkuu 2008, s. 76 ja sitä seuraavat (vertailu työn tuottavuuden kehityksestä euroalueen ja Yhdysvaltojen välillä 1995-2007; yleiskatsaukset), EKP:n kuukausikatsaus, joulukuu 2009, s. 86 ja sitä seuraavat. (työn tuottavuuden kehitys vuodesta 1999; yleiskatsauksia, myös vertailuja Yhdysvaltoihin), EKP:n Kuukausikatsaus, heinäkuu 2010, s. 34 f. (työn tuottavuuden kehitys euroalueella vuodesta 2008), EKP:n Kuukausikatsaus, tammikuu 2011, s. 84 ff. (tuotannontekijöiden tuottavuus yksittäisissä euroalueen jäsenvaltioissa; yleiskatsauksia; viitteitä), Deutsche Bundesbankin Kuukausikatsaus, huhtikuu 2012, s. 25 f. (työn tuottavuuden arvio vuoteen 2020 asti).

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/

Zitieren

Merk, G. (Hrsg.): „Työn tuottavuus“. In: Finanz- und Wirtschaftslexikon. https://www.gerhardmerk.de/tyon-tuottavuus/ (Stand: 09.09.2022).

Die von Universitätsprofessor Dr. Gerhard Merk begründete Sammlung wird seit Herbst 2014 von Professor Dr. Dr. h.c. Eckehard Krah redaktionell fortgeführt und um neue Begriffe ergänzt. Sollten Sie Fehler entdecken oder sonstige Hinweise haben, schreiben Sie an: info@ekrah.com

15 Seitenaufrufe dieser Seite