Varallisuushintainflaatio (myös saksankielinen nimitys)

Kiinteistöjen ja rahoitusvarojen hinnat nousevat voimakkaammin kuin kuluttajahintaindeksi, mikä on viime kädessä aina seurausta rahan määrän liiallisesta kasvusta (rahaparektaasi). Omaisuuserien hintojen vakauttaminen ei kuitenkaan ole tähän asti ollut rahapolitiikan tavoite, vaan ainoastaan yksi niistä indikaattoreista, jotka antavat keskuspankille tietoa mahdollisista hintariskeistä. – Ks. kupla, spekulatiivinen, dotcom-kupla, pirstoutuminen, rahan luominen, rahan tarjonta, rahan vakaus, Greenspanin oppi, kiinteistökupla, Jackson Holen konsensus, matalan koron politiikka, nollakorko, ylikurssi, Poseidon-kupla, hintavakaus, subprime-kriisi, ylenpalttinen, kohtuuton, varallisuuskupla. Varallisuusvaikutus, korkoero, korko, pidetään alhaisena, kahden pilarin periaate. – Vrt. EKP:n Kuukausikatsaus, syyskuu 2004, s. 22 ja sitä seuraavat (kirjallisuusviitteineen), EKP:n Kuukausikatsaus, huhtikuu 2005, s. 53 ja sitä seuraavat (hyvin perusteellinen keskustelu, empiirisesti perusteltu), EKP:n Kuukausikatsaus, lokakuu 2006, s. 25 ja sitä seuraavat. (varallisuushintojen kehitys Yhdysvalloissa verrattuna muihin korkoihin), EKP:n vuosikertomus 2011, s. 29 ja sitä seuraavat (varallisuushintojen varhaisvaroitusindikaattorit), EKP:n Kuukausikatsaus, syyskuu 2013, s. 61 ja sitä seuraavat (rahapolitiikan vaikutuksesta varallisuushintoihin; yleiskatsauksia).

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/