Vanhemmassa kirjallisuudessa julkisesta velasta käytetään usein myös nimitystä valtionvelka(t)

Suppeammassa merkityksessä kaikkien julkisen sektorin arvopaperistettujen ja tilastoitujen velkojen summa (eksplisiittinen julkinen velka). – Laajemmassa merkityksessä kaikki menot, joista on jo päätetty ja jotka tulevat voimaan vasta tulevaisuudessa (implisiittinen julkinen velka). Erityisesti jakojärjestelmin rahoitettuihin sosiaalivakuutusjärjestelmiin sisältyy jo nyt maksuvelvoitteita tulevaisuutta varten. Nämä velvoitteet ovat velkaa, joka ei näy nykyisissä talousarvioissa, vaan suurimmaksi osaksi tulevien sukupolvien on maksettava ne. Koska yhteiskunnan ikääntymisen seurauksena yhä pienempi määrä maksajia kohtaa yhä suuremman määrän etuuksien saajia, implisiittiseen kansalliseen velkaan liittyy monia ongelmia. – Summaa ja kutsutaan myös nimellä todellinen julkinen velka. Saksassa tämä oli vuonna 2010 arviolta 290 (!!) prosenttia bruttokansantuotteesta. – Korkea julkinen velka merkitsee väistämättä korkomenojen kasvua. Vuonna 2040 vuosikymmenten aikana Saksalle kertynyt velkavuori syö korkomaksuina viisitoista prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä puolestaan johtaa siihen, että keskuspankkia painostetaan pitämään korot hyvin alhaisina tai jopa edistämään inflaatiota tarkoituksellisesti ja tahallisesti. – Subprime-kriisiä seuranneen finanssikriisin aikana Yhdysvaltain keskuspankki osti oman hallituksensa liikkeeseen laskemia valtionlainoja. Tämä on yhtä kuin rahan määrän lähes hillitön lisääminen (rahaparektaasi), ja se on tuomittu holtittomana hyökkäyksenä kansalaisten säästöjä vastaan, koska se aiheuttaa inflaatiota. – Katso ikäsuhde, Bundesrepublik Deutschland Finanzagentur GmbH, alijäämähaukka, alijäämäsuhde, Euroopan rahaliitto, perusvirhe, EKP:n synti, finanssipoliittinen kansanäänestys, maksuhäiriö, lasten päivähoito, valvontatili, luottojen jäädyttäminen, nettovelkoja, poliittinen laiminlyönti, primaarinen tasapaino, yksityisen sektorin osallistuminen, Rogoffin tutkimus, velkaantuminen, kelluva velkaantuminen, velkajarru, herkkyysanalyysi, finanssipoliittinen, solidaarisuus, rahoitus, julkinen velkapaine, julkisen velan ja korkojen suhde, vakaus- ja kasvusopimus, verokilpailu, finanssipoliittinen kehys, sunset-varaus, kestävyysvaje, perustuslain ensimmäinen artikla, velan suhde BKT:hen, julkinen, Wagnerin laki, inflaatiopolku, palkkapäiväsääntö, korkorasitus, koronvaihtosopimus. – Vrt. velkataso eriteltynä rahaliiton ja EU:n jäsenille EKP:n tilastojen taskukirjassa; kokonaisvelka (kanta ja muutosluvut) EKP:n kuukausikatsauksen liitteessä “Euro area statistics”, otsikko “Public finances”, EKP:n huhtikuun 2005 kuukausikatsaus (esitettyjen lukujen tilastollisen vertailukelpoisuuden vuoksi), EKP:n vuosikertomus 2004, s. 63 ja sitä seuraavat sivut (erilaisia yleiskatsauksia), EKP:n elokuun 2005 kuukausikatsaus, s. 63). 78 (kommentoitu katsaus yksittäisten valtioiden velkaantumiseen), EKP:n helmikuun 2007 kuukausiraportti, s. 65 ja sitä seuraavat (yksityiskohtainen arvio julkisen talouden kestävyydestä rahaliitossa), Deutsche Bundesbankin lokakuun 2007 kuukausiraportti, s. 48 ja sitä seuraavat (pohdintoja tosiasiallisesta raja-arvosta), Deutsche Bundesbankin toukokuun 2009 kuukausiraportti, s. 25 (ehdolliset velat olisi sisällytettävä valtion velkaan), EKP:n syyskuun 2009 kuukausiraportti, s. 94 ja sitä seuraavat (valtion velan vähentäminen: Kokemukset euroalueella; taulukko; viitteet), EKP:n Kuukausikatsaus, toukokuu 2010, s. 34 ja sitä seuraavat sivut (julkisyhteisöjen varainhankinnan taso ja jakautuminen euroalueella vuodesta 2008 alkaen; yleiskatsaukset; valtioiden liikkeeseenlaskukäyttäytyminen), Deutsche Bundesbank Annual Report 2010, s. 64 (keskeiset luvut 1998-2010), s. 92 ja sitä seuraavat sivut. (toimenpiteet julkisen velan hillitsemiseksi Euroopassa), Rahoitusvakausraportti 2010, s. 28 f. (velan ja kasvun välinen korrelaatio), EKP:n kuukausikatsaus, maaliskuu 2011, s. 104 ff. (velka mitattuna perusjäämällä; yleiskatsauksia; viitteitä), Deutsche Bundesbankin kuukausikatsaus, huhtikuu 2011, s. 10). 53 ff. (toimenpiteet valtionvelkakriisien välttämiseksi), EKP:n huhtikuun 2012 kuukausiraportti, s. 63 ff. (yksityiskohtainen esitys velkakestävyydestä suhteessa koko euroalueeseen ja yksittäisiin jäsenmaihin; monia yleiskatsauksia), Financial Stability Report 2012, s. 63 ff. 18 ff. (valtionvelkakriisin yksityiskohtainen esittely; useita katsauksia; viitteitä), Vrt. EKP:n kuukausikatsaus maaliskuulta 2013, s. 92 ff. (suuren valtionvelan aiheuttama kasvun estyminen; katsauksia; viitteitä), EKP:n kuukausikatsaus huhtikuulta 2013, s. 24 ff. Liabilities of individual euro member states vis-à-vasta ulkomaat; overviews; trends), EKP:n Kuukausikatsaus, toukokuu 2013, s. 93 ff (perusteellinen analyysi euroalueen jäsenten velkatasoista; yleiskatsaukset; viitteet).

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/