Vakautusmekanismi, eurooppalainen (joskus myös

vakausmekanismi ja eurokriisirahasto), EVM (Euroopan vakausmekanismi): Eurooppalaiset poliitikot hyväksyivät sen maaliskuussa 2011, ja se korvasi Euroopan rahoituksenvakautusjärjestelyn maaliskuussa 2012. – Organisatorisesti EVM on uusi yksikkö, jonka mallina on Kansainvälinen valuuttarahasto. EKP:n hallintoelimenä toimii johtokunta, jonka äänivaltaisia jäseniä ovat euroalueen maiden valtiovarainministerit. Tämä elin päättää yksimielisesti rahoitustuen myöntämisestä, määrästä ja ehdoista. Kaikki muut päätökset tehdään kahdeksankymmenen prosentin enemmistöllä; äänten painotus noudattaa pääoma-avainta. EVM:n kotipaikka on Luxemburg. Edellinen kriisirahasto, Euroopan rahoituksenvakautusrahasto, jatkoi toimintaansa kesäkuuhun 2013 asti, jolloin se sulautettiin EVM:ään. – Tärkeitä säännöksiä ovat: – EVM:n pääoma on 800 miljardia euroa. Tästä 500 miljardia euroa on lainattavissa ja 300 miljardia euroa on varantona. 80 miljardia euroa maksetaan käteisenä euroalueen jäsenvaltioiden merkitsemänä pääomana. – Yksittäisten jäsenten maksuosuudet EVM:ään määräytyvät EKP:n pääomaosuuteen perustuvan jakoperusteen mukaan. – Saksan osuus käteismaksuista ja maksettavasta pääomasta tai takauksista on 27,15 prosenttia, mikä tarkoittaa 21,7 miljardia euroa. Lisäksi Saksan on annettava 168,3 miljardia euroa vaadittaessa maksettavaa pääomaa tai takauksia. Saksan on maksettava EVM:lle yhteensä 22 miljardin euron käteismaksu viidessä samansuuruisessa erässä vuosina 2013-2017 – maksut EVM:ään lasketaan Maastrichtin sopimuksen mukaiseen valtionvelkaan – velkataso saa olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta – ei kuitenkaan budjettialijäämää – vuotuinen uusi nettovelka saa olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta; ks. myös ARUV:n 140 artikla. – Kansainvälisen valuuttarahaston on tarkoitus lisätä lainojen kokonaismäärä puoleen. Tämä tarkoittaa, että 500 miljardiin euroon lisätään vielä 250 miljardia euroa. – EVM voi myöntää lainoja jäsenvaltioille vain, jos koko euroalueen rahoitusvakaus on vaarassa. Lisäksi lainat on sidottu talous- ja finanssipoliittisiin olosuhteisiin. – Kaikkiin euromaiden liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin sisällytetään velkojen uudelleenjärjestelylausekkeet vuodesta 2013 alkaen. Näiden lausekkeiden mukaan yksityiset velkojat voivat osallistua tapauskohtaisesti, jos valtio ei pysty enää hoitamaan velkojaan. Yksityisten velkojien pakollisesta osallistumisesta on kuitenkin luovuttu. – Kansainvälistä valuuttarahastoa lukuun ottamatta EVM on etuoikeutetussa asemassa kaikkiin muihin velkojiin nähden; sen saamiset on hoidettava ensin. – Periaatteessa EVM voi ostaa myös uhanalaisten jäsenten valtionlainoja. – Jos jäsen ei täytä maksuvelvoitteitaan EVM:lle, muiden valtioiden on automaattisesti annettava pääomaa. Koska Kreikan, Portugalin ja Espanjan kaltaisten erittäin velkaantuneiden maiden on myös tarkoitus osallistua osalla pääomasta, maksukyvyttömyys näyttäisi olevan näköpiirissä, ja tällöin Saksa joutuisi kantamaan lisäkustannuksia. – EVM:n arvostelijat korostivat, että euroalueen jäsenet olivat hyvästellyt vakaus- ja kasvusopimuksen takaoven kautta. EVM kehotti niitä harjoittamaan sopimatonta talous- ja finanssipolitiikkaa yhteisön avun varassa (moraalikato); Euroopan rahoitusvakausvälineestä esitetyt huolenaiheet ovat lisääntyneet. Myös valtiosääntöoikeuden näkökulmasta on esitetty voimakkaita huolenaiheita. Tämä johtuu siitä, että takauksen ottaminen (Saksa yksin takasi 168 miljardia euroa keväällä 2011 Kreikan, Irlannin ja Portugalin hyväksi) käynnistää menettelyn, jonka päätteeksi voidaan joutua maksamaan hyvin suuria summia ilman, että Saksan parlamentti voi vaikuttaa siihen mitenkään. Kaikki tämä on ristiriidassa Lissabonin sopimuksen 125 artiklan kanssa, jossa suljetaan pois keskinäisen avunannon velvoitteet. – Pelkästään ERVV:hen ja EVM:ään liittyvät perustuslailliset kysymykset ovat nyt muodostuneet erityiseksi oikeuskäytännön alaksi. Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin hylkäsi 18. maaliskuuta 2014 useita EVM:ää vastaan nostettuja kanteita. Tulkintoja ja kommentteja tästä päätöksestä on lukuisia. Saksan vastuuriski ei kuitenkaan saa automaattisesti nousta yli neuvotellun 190 miljardin euron, vaan Saksan liittopäivien on päätettävä jokaisesta korotuksesta.- Kaiken kaikkiaan EVM voi ostaa aikaa rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen joissakin EMU:n jäsenvaltioissa; näin kyseisten maiden sopeuttamispolku venyy ajallisesti ja helpottuu huomattavasti. EVM ei kuitenkaan itsessään voi saada aikaan tarvittavaa ratkaisua. – Kesällä 2013 osallistujamaiden hallitusten päämiehet päättivät, että EVM voi auttaa myös vaikeuksissa olevia laitoksia. Suoraan pankkien pääomapohjan vahvistamiseen käytettävissä oleva määrä rajattiin 60 miljardiin euroon. EVM:n hallintoneuvosto voi kuitenkin korottaa tätä määrää, jos se katsotaan tarpeelliseksi. – EVM saa myös ostaa epävakaiden jäsenten valtionlainoja jälkimarkkinoilta. On kuitenkin huomattava, että termillä “jälkimarkkinat” ei ole ajallista määritelmää. Pankki voi esimerkiksi ostaa valtion joukkovelkakirjoja ensisijaisena ostajana (ensimmäinen ostaja) ja myydä nämä arvopaperit edelleen – ääritapauksessa sekunnin kuluessa – EVM:lle. – Ks. automaattinen sopeutuminen, sijoittajien lakko, pelastuspaketti, syyttelypeli, luottoriskinvaihtosopimusten kytkennät, toimintahäiriöt, valuutta-alue, Euroopan velkavirasto, Euroopan rahaliitto, perusvirhe, Euroopan vakausmekanismi, Euro Plus -paketti, EKP:n tase, rahoitusvakaus, finanssipoliittinen vakaus, finanssipoliittinen sopimus, Kreikan kriisi, vertaispaine, Irlannin kriisi, japanisoituminen, ikiliikkuva koneisto, politiikkapuristin, politiikkahäiriöt, Portugalin kriisi, pelastuspaketti, bailout, riskinottajat, lopullinen, varjovelka, varjovaltio, puolivuotiskausi, eurooppalainen, solidaarisuus, rahoitus, estetili, valtion velkapaine, vakaus- ja kasvusopimus, perusvirhe, siirtoyhteisö, uudelleenjako, keskuspankkien aiheuttama, epätasapaino, EMU-sisäinen, varallisuusmaksu, velan ja tuottavuuden välinen yhteys, sopimuksen noudattaminen, kasvun ja velan välinen fakta, historiallinen, kasvun edistäminen, kasvuvoimien mobilisointi. – Vrt. Deutsche Bundesbankin helmikuun 2011 kuukausikertomus, s. 72 f. (ennakoitavissa olevat ongelmat, jos EVM tekee jälkimarkkinaostoja), Deutsche Bundesbankin huhtikuun 2011 kuukausikertomus, s. 53 ja sitä seuraavat (toimenpiteet uusien valtionvelkakriisien välttämiseksi), EKP:n heinäkuun 2011 kuukausikertomus, s. 76 ja sitä seuraavat (yksityiskohtainen esittely, hyödyllisiä katsauksia, arvio, kirjallisuusviittaukset), Deutsche Bundesbankin marraskuun 2011 kuukausikertomus, s. 76 ja sitä seuraavat (yksityiskohtainen esittely, hyödylliset katsaukset, arviointi, kirjallisuusviittaukset), Deutsche Bundesbankin marraskuun 2011 kuukausikertomus, s. 76 ja sitä seuraavat). 43 (Sikojen valtionlainojen preemiot vuodesta 2009), EKP:n vuosikertomus 2012, s. 150 f. (perussopimuksen voimaantulo; sopimukset EVM:n rahoitusvallan vahvistamiseksi; valtion- ja hallitusten päämiesten lisäpäätökset), Deutsche Bundesbankin kuukausikertomus helmikuulta 2012, s. 66 f. (EVM:n esittely ja arviointi).

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/