Keskuspankkien ostot

Ellei toisin ole määritelty, tällä tarkoitetaan keskuspankin arvopapereiden ostoja jälkimarkkinoilta, jolloin keskuspankki rahoittaa välillisesti valtiota. – Esimerkiksi Kreikan kriisin aikana EKP osti kesällä 2010 ensimmäistä kertaa euroalueen jäsenvaltioiden valtionlainoja, joiden hinta oli laskenut erittäin jyrkästi (Securities Markets Programme, SMP). Tätä pidettiin yleisesti tabujen rikkomisena; EKP:tä kutsuttiin jopa euroalueen huonoksi pankiksi. Keskuspankin tehtävänä ei voi eikä saa olla ostaa arvopapereita, joita markkinat eivät halua (roskalehtiä); roskapaperit), koska – pahimmassa tapauksessa keskuspankki jää näiden papereiden varaan eli kärsii tappiota, – jotkut euroalueen valtiot ymmärtävät keskuspankin väliintulon tarkoittavan, että EKP on tarvittaessa käytettävissä niiden velkojen ostajana, ja – tällainen lähestymistapa – kuten on käynyt ilmi – aiheuttaa kiistaa omissa riveissään – Bundesbankin pääjohtaja Axel Weber ja EKP:n pääekonomisti Jürgen Stark erosivat vastalauseena, Jürgen Stark, joka erosi vastalauseena SMP:tä vastaan, – pitäisikö EKP:n antaa toimia jäsenvaltioiden holtittoman finanssipolitiikan korjauslaitoksena, – pitäisikö Euroopan rahapolitiikka nyt jopa alistaa finanssipolitiikalle ja yksittäisten valtioiden maksukyvyttömyysriskille. – Kun EKP osti jälkimarkkinoilta valtion joukkovelkakirjalainoja, EKP menetti merkittävän maineensa väestön keskuudessa. Epäilykset EKP:n riippumattomuudesta eivät ainoastaan lisääntyneet vaan jopa ylitti ne, varsinkin kun poliitikot kehottivat julkisesti keskuspankkia ottamaan salkkuunsa vaikeuksissa olevien euroalueen jäsenvaltioiden valtionlainoja. – Kun eri osto-ohjelmat eivät onnistuneet, keskuspankit (Japanissa, Yhdysvalloissa ja myös EKP:ssä) lisäsivät panoksia. Samalla keskuspankit painoivat myös pääomamarkkinoiden pitkän aikavälin koron lähelle nollaa. Tämä karkottaa yksityiset joukkovelkakirjojen ostajat. Heidän on ostettava osakkeita etsiessään hyväksyttävää tuottoa. Tämän aikana pörssissä juhlitaan ennätyksiä ja luodaan kuplia. – Keskuspankit puolustavat tätä politiikkaa sanomalla, että ne haluavat vain edistää investointeja halvalla rahalla ja että ne voivat helposti “imeä” ylimääräisen rahan pois, kun taloudellinen voima kasvaa lisäinvestointien avulla. Todellisuudessa tämä keskuspankin politiikka on kuitenkin aina johtanut siihen, että velallismaat ovat nähneet vähemmän perusteita toteuttaa kauan myöhästyneitä rakenneuudistuksia ja siten parantaa kilpailukykyään. Säästäjät ja vakuutetut joutuvat maksamaan tällaiset keskuspankin toimenpiteet kylmän pakkolunastuksen kautta, mikä on kiistatta todistettu EKP:n politiikan tapauksessa. Se, että keskuspankki harjoittaa selvästi jakopolitiikkaa tällä tavoin peiteltyjen väärinkäytösten avulla (salassa, näkymättömissä), on kuitenkin täysin tuomittavaa, ennen kaikkea sen demokraattisen legitimiteetin puutteen vuoksi. Koska ylivoimainen ja mielipiteitä muodostava enemmistö on kuitenkin paljon kiinnostuneempi jalkapalloseuran hallittavasta kahakasta eikä juuri lainkaan kansantalouden vaikeasti ymmärrettävistä yhteyksistä, keskuspankki voi toimia lähes kritiikittömästi varjohallituksena. – Ks. AIG-sopimus, pelko, perverssi, joukkovelkakirjalainojen korkoero, olettamus, keskuspankkitoiminta, pelastusoperaatio, pankki, systeeminen, pankkiunioni, basooka, taseen mukauttaminen, syyllistämispeli, riskinjako, ClubMed, katetut joukkovelkakirjat, alijäämärahoituskielto, demokratiavaje, pakkolunastus, kylmä, eurobondit, yhteinen, Euroopan rahaliitto, perusvirhe, EKP:n synti, Kreikan kriisi, Irlannin kriisi, maksuvalmiuden hätäapu, moraalikato, ydinvoimavaihtoehto, C-suunnitelma, politiikkakiinniotto, politiikkojen laiminlyönti, kvantitatiivinen keventäminen, pelastuspaketti, seitsemän prosentin raja, valtionvelan takaisinmaksu, velkahuume, velanmaksusopimus, eurooppalainen, siirtoyhteisö, uudelleenjako, keskuspankkien aikaansaama, epäselvyys, konstruktiivinen, sopimusten noudattaminen, luottamuskupla, zombie-pankki. – Vrt. EKP:n kuukausikertomus kesäkuulta 2010, s. 24 ja sitä seuraavat sivut ja s. 33 ja sitä seuraavat sivut (rahoitusmarkkinoiden dramaattinen tilanne teki EKP:n nopean väliintulon tarpeelliseksi ostamalla valtion joukkovelkakirjalainoja), EKP:n vuosikertomus 2010, s. 21 (ostojen perustelut), EKP:n kuukausikertomus syyskuulta 2011, s. 57 ja sitä seuraavat sivut (EKP:n perustelut arvopaperimarkkinaohjelman jatkamiselle), EKP:n kuukausikertomus joulukuulta 2011, s. 44 (tuoreemmat tiedot).

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/