Popitzin laki (suuremman budjetin vetovoiman laki)

Liittovaltiorakenteisissa maissa kansallisvaltion menot kasvavat ajan mittaan nopeammin kuin valtioon kuuluvien yksiköiden menot. – Syynä tähän on se, että keskushallinto ottaa yhä useampia asioita haltuunsa jatkuvan lainsäädännön yhteydessä ja että pienempien julkisyhteisöjen (pienemmät osavaltiot: osavaltiot, piirikunnat, kunnat) tulolähteet ovat liian heikot. Mitä suurempi on kuitenkin julkisen talouden osuus, sitä voimakkaampi on myös – valtion vaikutus markkinamekanismiin ja – keskuspankkiin kohdistuva paine. – Tämä empiirinen laki (Empirem) on nimetty saksalaisen talouspoliitikon Johannes Popitzin (1884-1945) mukaan. Se on kuitenkin osoitettu jo hyvin varhaisessa vaiheessa taloushistoriaa, esimerkiksi Babyloniassa ja Rooman valtakunnassa. – Ks. bail-out, alijäämäsuhde, finanssipolitiikka, finanssipoliittinen kansanäänestys, budjettialijäämä, lasten päivähoito, megamania, kestävyys, Octopus, Penrosen teoreema, verokilpailu, synergiapotentiaalit, velkasuhde, hallitus, julkinen velka, vakaus- ja kasvusopimus, toissijaisuusperiaate, Wagnerin teoria. Laki. – Lain vahvistamiseksi ks. myös EKP:n kuukausikatsauksen liite “Euroalueen tilastot”, otsikko “Julkinen talous”, alaotsikko “Velka”.

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/