Coin union, latinaksi virallisesti Union Monétaire Latine (latinankielinen kolikkounioni)

Ranskan, Belgian, Italian, Kreikan ja Sveitsin (vuodesta 1868 alkaen Kreikka ja vuodesta 1889 alkaen Romania, myös Itävalta, Bulgaria, Venezuela, Serbia, Montenegro, San Marino ja paavillinen valtio liittyivät unioniin) vuonna 1865 tekemä sopimus (Convention Monétaire), jonka mukaan liikkeelle laskettiin kulta- ja hopeakolikoita, jotka ovat – hienoaineksen, – muodon, – painon ja – sallittujen virherajojen osalta yhtenäisiä. Samalla jäsenet sitoutuivat hyväksymään toistensa unionin kolikot. – Useat muut valtiot Euroopassa ja Amerikassa lyötiin hiljaisesti rahapajaliiton sääntöjen mukaisesti, mutta niistä ei tullut sopimuksen virallisia jäseniä. Alun perin tavoitteena oli maksuliikenteen helpottaminen, kolikoiden yhteinen kierto ja valuuttakurssien vaihteluiden poistaminen; maailman yhteistä valuuttaa pidettiin kaukaisena tavoitteena. – Unioni hajosi vuonna 1926 Belgian eroamisen vuoksi, ja sitä pidetään nykyään Euroopan rahaliiton edelläkävijänä. Euroopan rahaliitto alkoi 1. tammikuuta 1999, ja sen yhteisvaluutta oli euro. – Ks. Lator, Coinage Union, Scandinavian, Coinage Treaties.

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/