Taloudellisessa mielessä kaikkien työnantajien työntekijöille tietyllä ajanjaksolla maksamien palkkamenojen summa (Eurostatin [Euroopan yhteisön tilastotoimisto] määritelmän mukaan “työnantajien henkilöstön työllistämisestä aiheutuvat perusmenot”. Niihin sisältyvät palkansaajakorvaukset, joihin sisältyvät rahana ja luontoissuorituksina maksettavat palkat, työnantajan sosiaaliturvamaksut ja työverot, joita pidetään työvoimakustannuksina vähennettyinä mahdollisilla saaduilla tuilla, mutta ei ammatillisen koulutuksen kustannuksilla eikä muilla menoilla, kuten rekrytointikustannuksilla ja työvaatekustannuksilla.) – Keskuspankit kiinnittävät inflaatioanalyysissään erityistä huomiota työvoimakustannuksiin. Tämä johtuu siitä, että palvelujen osuus euroalueen arvonlisäyksestä on noin seitsemänkymmentä prosenttia. Sen vuoksi huomion kohteena ovat palvelujen markkinahintaiset – kuten kauppa-, liikenne- ja rahoituspalvelut – ja markkinattomat – kuten julkinen hallinto, koulutus ja terveydenhuolto, joiden osuus palvelusektorista on viisikymmentäviisi prosenttia – työvoimakustannukset palveluissa. – Ks. sopeutuminen, symmetrinen, korvaus henkeä kohti, työvoimakustannukset, työttömyysaste, Balassa-Samuelson-ilmiö, luontoisedut, kollektiivinen ansiotasoindeksi, Lidl-rahan määrä, palkkajäykkyys, yksikkötyökustannukset, minimipalkkainen työttömyys, maahanmuutto, kahden pilarin periaate. – Ks. tarkemmin EKP:n Kuukausikatsaus, syyskuu 2005, s. 56 ja sitä seuraavat (määritelmät, yleiskatsaukset, selitykset palkkojen siirtymisestä näiden kahden alueen välillä), EKP:n Kuukausikatsaus, kesäkuu 2007, s. 87 ja sitä seuraavat (julkisen sektorin palkkakustannusten kehitys yksittäisissä euroalueen valtioissa; yleiskatsaukset), Deutsche Bundesbankin Kuukausikatsaus, huhtikuu 2009, s. 17 ja sitä seuraavat (tässä yhteydessä käsitellään myös vähimmäispalkkojen ongelmaa), EKP:n Kuukausikatsaus, toukokuu 2010, s. 64 ja sitä seuraavat. (euroalueen ja Yhdysvaltojen palkkakehityksen vertailu 2005-2009; institutionaaliset erot; yleiskatsauksia), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti, lokakuu 2010, s. 70 f. (työvoiman määrän ja palkkakustannusten välinen korrelaatio vuodesta 1970 lähtien; yleiskatsauksia), EKP:n kuukausiraportti, maaliskuu 2012, s. 112 (huomautus 3: palkkakustannusten 15 prosentin aleneminen johtaa bruttokansantuotteen 8 prosentin kasvuun seitsemän vuoden kuluttua).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/