Keskuspankkien ja valvontaviranomaisten kielellä, kun viitataan laitoksiin, joilla on heikko ansaintamahdollisuus. Korkomarginaalia (jota kutsutaan myös korkomarginaaliksi) käytetään pääsääntöisesti mittana, joka kuvaa laitoksen lainoista perimän koron ja sen koron välistä eroa, jonka pankki joutuu maksamaan jälleenrahoituksesta. – Saksassa korkomarginaali oli vielä noin vuoteen 1995 asti kaksi prosenttia, ja se laski vajaaseen yhteen prosenttiin vuonna 2012. Tämä kehitys johtuu useista syistä, kuten ennen kaikkea – kilpailun lisääntymisestä sääntelyn purkamisen seurauksena, – teknisestä kehityksestä, kuten internetistä, jonka ansiosta myös pankit, joilla ei ole konttoriverkostoa, pääsivät laajasti markkinoille, – asiakkaiden aiemmin hyvin voimakkaan uskollisuuden vähenemisestä laitosta kohtaan, erityisesti Saksassa, sekä – todistettavasti suuremmasta hintaherkkyydestä (aste, jolla tuotteen hinta vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen) ainakin rahoituspalveluissa. Lisäksi ylikapasiteetti määritellään tässä erityistapauksessa usein tilanteeksi, jossa pankin lainat ja investointipolitiikka johtavat riskien kasvuun ilman vastaavaa tuottojen kasvua. Valvontaviranomaiset ovat huolestuneita laitosten heikoista tuloksista. – Katso Asset Quality Review, Comprehensive Assessment, laitos, ongelmallinen, ydinpääomasuhde, likviditeettikriisisuunnitelma, likviditeettiriski, puskuri, ko, riskinkantokyky, stressitesti. – Vrt. rahoitusvakausraportti 2013, s. 52 ja sitä seuraavat sivut (analyysi tuloksen heikkoudesta; yleiskatsaukset).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/