Valtion erityismenot kysynnän elvyttämiseksi yksittäisillä aloilla tai koko taloudessa. Tähän tarkoitukseen käytettävät varat on joko – otettava pois muilta vastuualueilta (salkut, osastot) tai – hankittava valtion lainanotolla. Koska molemmissa tapauksissa syntyy jakamiseen liittyviä sivuseuraamuksia – usein jopa useiden sukupolvien ajan – talouden elvytysohjelmia pidetään nykyään viimeisenä keinona. – Monissa oppikirjoissa esitettyä näkemystä, jonka mukaan valtio käyttää tarkoituksellisesti enemmän rahaa kotimaan talouden elvyttämiseen, jotta se saisi myöhemmin takaisin tätä varten otetut velat runsaiden verojen avulla, ei ole toistaiseksi todistettu. Sen sijaan suurin osa ohjelmista hiipui (oljenkorsi-ilmiö), kun taas valtion velkamäärät kasvoivat. – Ks. rahoituskiihdytin, finanssipolitiikka, Kobra-ilmiö, talousdiagnoosi, kriisin ennakointi, pelastusrutiini, rebound-ilmiö. – Vrt. Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti, elokuu 2009, s. 61 (tässä myös epätasapainon oikeasta arvioinnista), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti, lokakuu 2009, s. 24 (finanssikriisin aiheuttamat julkiset investoinnit; yksityiskohtainen esittely).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/