Tila, jossa rahoitusjärjestelmä pystyy – saattamaan sujuvasti ja menestyksekkäästi yhteen pisteeseen, jossa kysyntä kohtaa tarjonnan, – kohdentamaan niukkoja resursseja rahan avulla ja rahan välityksellä niukkojen resurssien tehokkaimpaan kohdentamiseen, jota kutsutaan myös “taloudellisten resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi”; jolloin olisi keskusteltava siitä, sisältääkö № jo nyt ja missä määrin № – riskien hinnoittelun ja niiden siirtämisen muille markkinaosapuolille (riskinottajille), – maksujen ja arvonsiirtojen turvallisen käsittelyn takaamisen sekä – mahdollisten häiriöiden (shokkien) vaimentamisen siten, että edellä mainitut tehtävät eivät heikentyisi tuntuvasti. – Rahoitusvakauden varmistaminen ei periaatteessa voi olla rahapolitiikan tehtävä. Tämä johtuu siitä, että tähän tarvittavat välineet – kuten pankkien vastasykliset pääomavaatimukset tai uhanalaisille laitoksille annettavat takaukset – eroavat tyypiltään ja sovellukseltaan rahapolitiikan sopeutusruuveista. Siksi ei ole järkevää vaatia rahoitusvakauden takaamista keskuspankin lisätavoitteeksi. – Taloudellinen vakaus edellyttää vakautta myös muualla. Tämä koskee ennen kaikkea poliittisen vakauden korkeaa tasoa. Rahapoliittinen vakaus ja tasapainoinen talousarvio. – Ks. Elisabeth-kysymys, Elisabeth-kysymys, rahoitusmarkkinoiden sokki, rahoitusmarkkinoiden vakaus, rahoitusjärjestelmä, hyvä, julkinen, marginaalipaine, raha-asiat-teoreema, voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, järjestelmäristiriidat, rahoitusmarkkinat, luottoriskinvaihtosopimusten kytkennät. – Vrt. EKP:n vuosikertomus 2008, s. 166 ja sitä seuraavat (EKP:n suorittama valvonta), Deutsche Bundesbankin vuosikertomus 2009, s. 91 ja sitä seuraavat (Saksan rahoitusvakauteen liittyvät ongelmat; yksittäiset toimenpiteet finanssikriisin aikana), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti lokakuulta 2010, s. 27 ja sitä seuraavat (Saksan pankkijärjestelmän vakautta koskevat yleiset ja yksityiskohtaiset tiedot; yleiskatsaukset), EKP:n vuosikertomus 2010, s. 154 ja sitä seuraavat. (perustiedot rahoitusvakaudesta; erot yksittäisissä euroalueen valtioissa), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti helmikuulta 2011, s. 68 ja sitä seuraavat (askeleet kohti eurooppalaista vakausmekanismia), EKP:n vuosikertomus 2011, s. 122 ja sitä seuraavat (uudet instituutiot, Rahoitusvakausraportti 2012, s. 17 ja sitä seuraavat (valtionvelkakriisi vaarantaa rahoitusvakauden), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti huhtikuulta 2013, s. 47 ja sitä seuraavat (Saksan keskuspankin rooli rahoitusvakauden valvontaa koskevassa laissa).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/