Koska raakaöljyn hinta vaikuttaa erittäin voimakkaasti elinkustannusindeksiin (yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä [YKHI] sen osuus on hieman alle 10 prosenttia), keskuspankit seuraavat raakaöljyn hintaa erityisen tarkasti. Bensiinin hinnan 50 sentin korotus vie 100 miljardia dollaria yhdysvaltalaisten kuluttajien taskuista. Kansainvälisen valuuttarahaston laskelmien mukaan öljyn hinnan kahdenkymmenen prosentin nousu aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin yhden prosentin laskun taloudellisessa toiminnassa. Kiinan, Brasilian ja Intian integroituminen maailmantalouteen lisää öljyn kysyntää ja todennäköisesti nostaa hintaa edelleen pitkällä aikavälillä. – Toisaalta viejämaat (erityisesti Saksa, Yhdysvallat ja Japani) hyötyvät öljyn hinnannoususta, koska öljynviejämaat käyttävät lisääntyneet tulot arvokkaiden teollisuustuotteiden tuontiin (petrodollarin kierrätys). Kaiken kaikkiaan öljyn hinnan nousu vaikuttaa siis erityisesti Saksaan paljon vähemmän kuin edellä mainittu nyrkkisääntö antaa ymmärtää. – Lisäksi öljyn korkea hinta Saksassa edistää investointeja energiansäästötoimenpiteisiin (joille on ominaista huomattavat ennakkomaksut) ja ympäristöystävällisten energialähteiden (osittain tuettu) kehittämiseen (maalämpö, biokaasu, tuulivoimalat, aurinkokeräimet) sekä energiansäästötoimenpiteisiin (niukan energian parempi hyödyntäminen, kuten lämmöneristystä koskevat määräykset). – Öljyn korkea hinta kannustaa maailmanlaajuisesti poraamaan syvänmeren kenttiä ja louhimaan öljyä bitumipitoisista hiekkakivistä (öljyhiekka). – Ks. biopolttoaineet, crack spread, energia-inflaatioyhteys, energian hinnat, öljyn inflaatio, öljyn ja elintarvikkeiden inflaatio. Konteksti, inflaatio, maailmanlaajuinen, inflaatiokompensaatio, ostovoiman ulosvirtaus, ilmastoinflaatio, hiilidioksidi-inflaatio, palkka, indeksoitu, palkkahintakierre, öljyn hinta, öljyn hintahäiriöt, petrodollari, proteiini-inflaatio, aaltoilu, hyödykkeiden hinnat, häiriöt, rakenteelliset häiriöt, sähkön hinta, toisen kierroksen vaikutukset. – Vrt. EKP:n heinäkuun 2005 kuukausikatsaus, s. 14 ja sitä seuraavat (öljytulojen kierrätys ja sen vaikutukset; tuontiluvut), Deutsche Bundesbankin kuukausikatsaus, elokuu 2005, s. 11 ja sitä seuraavat (suuri “takaiskupotentiaali”; kaksisivuinen katsaus s. 12 ja sitä seuraavat). ja tärkeitä selityksiä liitetiedoissa), EKP:n lokakuun 2005 kuukausitiedote, s. 37 f. (yleiskatsaukset; s. 38 myös huoltoasemahinnat), EKP:n tammikuun 2006 kuukausitiedote, s. 14 ff. (öljyn hinnanmuutosten syyt), EKP:n helmikuun 2006 kuukausitiedote, s. 14 ff. (öljyn hinnanmuutosten syyt), EKP:n helmikuun 2006 kuukausitiedote, s. 14 ff. 38 ff. (siirtyminen YKHI:iin; hintajoustot; s. 41: empiirinen nyrkkisääntö: öljyn hinnan 10 prosentin nousu johtaa suoraan kuluttajahintojen 1,5 prosentin nousuun), EKP:n Kuukausikatsaus, huhtikuu 2007, s. 62 ff. (ks. myös EKP:n Kuukausikatsaus, huhtikuu 2007). (öljydollarien kierrätyksen vaikutus euroalueen vientiin; yleiskatsaukset), EKP:n heinäkuun 2007 kuukausikatsaus, s. 85 ja sitä seuraavat (öljynviejämaita koskevat keskeiset tiedot; yleiskatsaukset), EKP:n heinäkuun 2008 kuukausikatsaus, s. 39 ja sitä seuraavat. (jalostamojen marginaalit; bensiinin ja dieselin hintojen suhde; yleiskatsaukset), vrt. EKP:n Kuukausikatsaus, syyskuu 2008, s. 19 ja sitä seuraavat (öljyn hinnan vaihtelut; indeksirahastojen ja keinottelijoiden rooli; yleiskatsaukset), Deutsche Bundesbankin vuosikertomus 2008, s. 15 ja sitä seuraavat (öljyn hinnan nousu erittäin korkealle ja sen jälkeen erittäin matalalle), Deutsche Bundesbankin vuosikertomus 2009, s. 16 ja sitä seuraavat (öljyn hinta verrattuna muihin hintoihin; yleiskatsaus), EKP:n Kuukausikatsaus, maaliskuu 2010, s. 16 ja sitä seuraavat. (Öljymarkkinat 2000-2009; yleiskatsauksia), EKP:n Kuukausikatsaus, elokuu 2010, s. 81 ja sitä seuraavat (yksityiskohtainen esitys öljyn hinnan merkityksestä euroalueen taloudelle; useita yleiskatsauksia; ennusteita), EKP:n Kuukausikatsaus, lokakuu 2011, s. 52 ja sitä seuraavat. (hyödykkeiden hintojen vaikutus YKHI:iin yleensä ja erityisesti öljyn osalta; yleiskatsaukset), Deutsche Bundesbankin vuosikertomus 2011, s. 21 (kaavio raakaöljyn, teollisuushyödykkeiden ja elintarvikkeiden hintakehityksestä vuodesta 2007 lähtien); EKP:n kuukausikatsaus, tammikuu 2012, s. 42. ja sitä seuraavat. (hintakehitys vuodesta 2006 alkaen; yleiskatsaukset); s. 48 f. (öljyn hinta ja inflaatio euroalueella); EKP:n Kuukausikatsaus, kesäkuu 2012, s. 29 ff. (yksityiskohtainen keskustelu; yleiskatsaukset; raakaöljyn keinottelutransaktiot; hintajoustot; kirjallisuusviitteet), EKP:n Kuukausikatsaus, tammikuu 2013, s. 45 ff. (öljyn tuonnin rasitus euroalueella maittain), EKP:n Kuukausikatsaus, toukokuu 2013, s. 45 ff. (öljyn tuonnin rasittavuus euroalueella maittain). 83 ff (öljyn hintaennusteiden luotettavuutta koskevat perusperiaatteet; yleiskatsauksia; viitteitä), EKP:n Kuukausikatsaus, syyskuu 2013, s. 13 ff (maakaasun hinnat vuodesta 2001 lähtien; useita yleiskatsauksia, ennuste), EKP:n Kuukausikatsaus, lokakuu 2013, s. 70 f. (polttoaineiden kuluttajahintoihin liittyvät finanssipoliittiset näkökohdat; yleiskatsaus).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/