Keskuspankin politiikka, joka on suunnattu yksinomaan tai pääasiallisesti sen mielessä olevan rahamäärän tarjoamiseen eikä lainkaan tai juuri lainkaan korkoihin. – Rahoituskriisien aikana, kuten Japanissa vuoden 1990 jälkeen ja maailmanlaajuisesti vuonna 2009, tämä politiikka näyttää olevan asianmukainen keino välttää luottokriisi ja lieventää taantumaa. – Tarkemmin sanottuna on useita tapoja, nimittäin keskuspankki – ostaa valtion joukkovelkakirjalainoja, mikä laajentaa rahan tarjontaa; samalla lisääntyneen kysynnän tarkoituksena on alentaa pitkäaikaisten arvopapereiden tuottoja ja painostaa koko korkotasoa; – ostaa yritysten joukkovelkakirjalainoja ja yritystodistuksia. Tällä tavoin keskuspankki takaa suoraan yritysten likviditeetin saannin likviditeettipulasta huolimatta. Yhdysvaltain keskuspankki valitsi tämän määrällisen keventämisen muodon – valtion joukkovelkakirjojen ostamisen lisäksi – keväällä 2009, vaikka se asettaa epäedulliseen asemaan pienet ja keskisuuret yritykset, jotka eivät kykene liikkeeseenlaskuun ja ovat riippuvaisia pankkilainoista, eli aiheuttaa selvästi epäreilua kilpailua; – ostaa katettuja joukkovelkakirjalainoja (covered bonds), joiden laadulle on asetettu erityisvaatimuksia – kuten luottoluokitus, kelpoisuus vakuudeksi keskuspankissa, liikkeeseenlaskun määrä – ja laitokset voivat siten vaihtaa nämä korolliset paperit keskuspankkirahaan. Heinäkuussa 2009 EKP osti pankeilta 60 miljardin euron arvosta omaisuusvakuudellisia joukkovelkakirjalainoja (katettuja joukkovelkakirjalainoja, kuten Pfandbriefejä); – EKP ei osta arvopapereita, vaan ottaa ne vakuudeksi likviditeettiä (keskuspankkirahaa) vastaan pankeilta. Samalla se lieventää vakuuskelpoisia vakuuksia koskevia vaatimuksia (keskuspankkirahoitukseen kelpaavat arvopaperit) ja pidentää aikaa, jonka kuluessa pankkien on maksettava nämä lainat takaisin keskuspankille (repo-operaatiot). EKP käytti tämäntyyppistä määrällistä keventämistä ennen kuin se osti kesäkuussa 2009 myös Pfandbriefejä ja katettuja joukkolainoja yhteensä 60 miljardilla eurolla. Kuvattua vaihtoehtoa kutsutaan myös “passiiviseksi määrälliseksi keventämiseksi” (tehostettu luottotukipolitiikka). Sitä pidetään parhaana määrällisen keventämisen muotona. Juuri se, että likviditeettiä lisäävät rahoitusoperaatiot ovat määräaikaisia, merkitsee sitä, että tarjottu likviditeetti virtaa ulos järjestelmästä juoksuajan päättyessä eli luotu raha palaa keskuspankkiin (automaattinen irtautumisoperaatio). EKP uskoi tietenkin, että sen olisi ostettava valtion joukkovelkakirjoja ensimmäisen kerran toukokuussa 2010 Kreikan kriisin aikana, koska rahoitusjärjestelmän romahtaminen oli tuolloin lähellä. – Kaikenlaisen määrällisen keventämisen haittapuolena on se, että pankit eivät useinkaan käytä saamaansa likviditeettiä – kuten toimenpiteen tarkoituksena on – lainojen myöntämiseen asiakkaille, vaan sen sijaan ne käyttävät sitä rahoitusvarantojensa kasvattamiseen tai jopa sijoittavat halvan rahan ulkomaille korkoa tuottaakseen. Loppujen lopuksi rahat eivät päädy reaalitalouteen, kuten toimenpiteen tarkoituksena oli. Joka tapauksessa määrällinen keventäminen tuskin stimuloi investointeja. Lisäksi keinotekoisen alhaiset korot merkitsevät tappiota säästäjille. On laskettu, että pelkästään pankkitalletusten dieettituottojen vuoksi Saksan kansalaiset menettivät 36 miljardia euroa vuodessa, mikä tarkoitti sitä, että heidän oli annettava huomattava panos subprime-kriisiä seuranneen rahoituskriisin voittamiseksi. – Rahoitushistoria opettaa meille kiistatta, että halpa raha johtaa ennemmin tai myöhemmin keinottelukupliin. – Ks. liioittelu, keskuspankkitoiminta, ostot, keskuspankkitoiminta, bazooka, taseen sopeuttaminen, verilöyly, carry trades, katetut joukkolainat, alijäämärahoituskielto, ruokavaliotuotto, kolmivuotinen tarjouskilpailu, Euroopan rahaliitto, perustavanlaatuinen virhe, rahoituskriisi, rasitteet, Friedmanin teesi, raha Lender of Last Resort, luottokriisi, luottotuki, laajennettu, Larghezza, likviditeettiloukku, kiinteäkorkoinen tarjouspyyntö, vakuudet, markkinakelpoinen, etelärintama, piilopolitiikka, uudelleenjako, keskuspankkien aiheuttama, tappio-lainasuhde, täysi jako, kahdentoista kuukauden tarjouspyyntö. – Vrt. Deutsche Bundesbankin vuosikertomus 2008, s. 34 ja sitä seuraavat (EKP:n likviditeetin tarjoaminen finanssikriisin aikana), EKP:n maaliskuun 2009 kuukausiraportti, s. 31 ja sitä seuraavat (yleiskatsaukset vuosilta 2004-2008), EKP:n vuosikertomus 2008, s. 113 ja sitä seuraavat (likviditeetin tarjoamiseen finanssikriisin aikana liittyvien toimenpiteiden esittely), EKP:n kesäkuun 2009 kuukausiraportti, s. 37 ja sitä seuraavat (EKP:n toimenpiteet yksityiskohtaisesti; yleiskatsaukset), EKP:n heinäkuun 2009 kuukausiraportti, s. 31 ja sitä seuraavat (yleiskatsaukset vuosilta 2004-2008). 85 ff (EKP:n rahapolitiikka finanssikriisin aikana; yleiskatsaukset), EKP:n elokuun 2009 kuukausiraportti, s. 37 ff (Ensimmäisen vuoden pitempiaikaisen rahoitusoperaation vaikutukset), Deutsche Bundesbankin elokuun 2009 kuukausiraportti, s. 46 (EKP:n katettujen joukkovelkakirjojen osto; yleiskatsaukset), EKP:n joulukuun 2009 kuukausiraportti, s. 39 ff (Likviditeetin tarjonta elokuusta 2007 vuoteen 2009; yleiskatsaukset), Deutsche Bundesbankin vuosikertomus 2009, s. 46 (katettujen joukkovelkakirjalainojen osto EKP:ltä; yleiskatsaukset), Deutsche Bundesbank, s. 46 (katettujen joukkovelkakirjalainojen osto EKP:ltä; yleiskatsaukset), Deutsche Bundesbank, s 34 ff. (määrällisen keventämisen vaikutus; yleiskatsaukset), EKP:n vuosikertomus 2009, s. 17 f. (erityistoimenpiteiden luettelo ja arviointi), Rahoitusvakausraportti 2009, s. 93 ff. (kaikkien erityisten rahapoliittisten toimenpiteiden arviointi; yksityiskohtainen esittely; monia yleiskatsauksia), EKP:n kuukausiraportti tammikuulta 2010, s. 67 ff. (EKP:n rahapolitiikka finanssikriisin aikana; yksittäisten toimenpiteiden luettelo ja arviointi), EKP:n kuukausiraportti kesäkuulta 2010. s. 24 ja sitä seuraavat ja s. 33 ja sitä seuraavat (rahoitusmarkkinoiden dramaattinen tilanne teki EKP:n nopean väliintulon välttämättömäksi), EKP:n kuukausiraportti elokuulta 2010, s. 34 ja sitä seuraavat (katettujen joukkolainojen osto-ohjelma arvioitu; yleiskatsauksia), EKP:n vuosikertomus 2010, s. 19 ja sitä seuraavat (toimenpiteiden yhteenveto ja perustelut), rahoitusvakausraportti 2011, s. 21 ja sitä seuraavat (EKP:n rahoitusoperaatioiden täysi allokaatio säilytetään).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/