Tärkeimpinä riskeinä pidetään seuraavia: – vipuvaikutus on liian suuri; vuonna 1998 vaikeuksiin joutuneen LTCM-hedge-rahaston tapauksessa vipuvaikutus oli 25: salkku ylitti tällä kertoimella rahaston oman pääoman. Paljon vipuvaikutusta antaa vipurahastolle mahdollisuuden kasvattaa tuottoja huomattavasti. Niin kauan kuin vipuvaikutuksen korko on pienempi kuin rahaston tuotto, on vahva kannustin ottaa yhä enemmän vipuvaikutusta. – Varoja siirretään säännellyiltä markkinoilta sääntelemättömiin offshore-rahoituskeskuksiin, mikä johtaa helposti huolimattomampaan riskinhallintaan. – Korkea tulospaine pakottaa hedge-rahastojen hoitajat toimimaan samalla tavalla: heidän riskinottohalukkuutensa kasvaa; samalla kasvaa myös rahaston maksukyvyttömyysriski. – Tappioiden sattuessa suuri vipuvaikutus pakottaa vähentämään nopeasti tappiot aiheuttaneita riskejä: tämä voi helposti johtaa kiireeseen poistua markkinoilta, kuten subprime-kriisiä seurannut finanssikriisi vuonna 2007 osoitti.- Toiminta suhteellisen epälikvideillä markkinoilla voi aiheuttaa äkillisiä hintahyppyjä, joilla on kauaskantoisia seurauksia, tai – kuten subprime-kriisin tapauksessa – pahentaa olemassa olevia markkinahäiriöitä. Tämä pätee erityisesti silloin, kun hedge-rahastot saavat päävälittäjiltään korkeita marginaalipyyntöjä ja samaan aikaan sijoittajat nostavat talletuksiaan hedge-rahastosta, koska ne itse ovat usein likviditeettipulassa. Tämän seurauksena subprime-kriisiä ympäröivän myllerryksen vanavedessä rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti lisääntyi huomattavasti, ja samaan aikaan hedge-rahastojen poistumisaste yli kaksinkertaistui maailmanlaajuisesti tavanomaisesta 12 prosentista vuodessa. – Toisaalta ei ole todisteita siitä, että hedge-rahastoilla olisi ollut merkittävä rooli subprime-kriisiä seuranneen finanssikriisin aiheuttamisessa, vaikka näin on usein väitetty. – Ks. kannibalisaatio, over-the-counter, käteisselvitys, valvonta, epäsuora, vastapuoliriskien hallintapolitiikkaryhmä, laina vs. paperi, dominovaikutus, vipuvaikutus, vipurahastostrategiat, pääoman napauttaminen, kiire ulos, zombipankki. – Vrt. BaFinin vuosikertomus 2004, s. 18 f., s. 89 (riskirahastojen riskien mittaamiseen liittyvät ongelmat), s. 182 ff. (viimeaikainen sääntelyn kehitys), BaFinin vuosikertomus 2009, s. 211 (kansainväliset pyrkimykset tiukempaan sääntelyyn) sekä BaFinin vuosikertomuksen luku “Arvopaperikaupan ja sijoitustoiminnan valvonta”, rahoitusvakausraportti 2012, s. 67 ff. (varjopankkisektori kokonaisuutena ja sen riskit).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/