Kun otetaan huomioon EU:n jäsenvaltioiden vaikeudet erityisesti subprime-kriisin seurauksena – Euroopan talousalueeseen kuuluva Islanti oli pelastettava kansalliselta konkurssilta Kansainvälisen valuuttarahaston avulla, ja Kreikka voitiin pelastaa kansalliselta konkurssilta keväällä 2010 vain euroalueen jäsenten ja Kansainvälisen valuuttarahaston avulla – ehdotettiin, että Eurooppaan perustettaisiin Kansainvälisen valuuttarahaston kaltainen elin, ehkä aluksi euroaluetta varten, mutta myöhemmin myös koko EU:ta varten. – Etuna pidetään sitä, että – toisin kuin EU:n komissio – ELF voisi vakavasti uhata taloudellisilla pakotteilla (voisi määrätä taloudellisia pakotteita) ja siten pakottaa ongelmallisiin jäseniin yliaikaisia rakenneuudistuksia. Tähän mennessä Kansainvälinen valuuttarahasto on aina peruuttanut rahoitustukensa seurauksista välittämättä, kun hallitukset kieltäytyvät toteuttamasta määrättyjä talousuudistuksia. ELF:n pitäisi pystyä olemaan yhtä häikäilemätön. Elvytyssuuntaviivalla EU antaisi itselleen selkeät säännöt kriisinhallintaa varten. Kaikki rahoitusmarkkinoilla tietäisivät, mitä odottaa. Tämä olisi paljon parempi suoja keinotteluhyökkäyksiä vastaan kuin hätäisesti laaditut kriisivaltioiden avustussopimukset. – Toisaalta EU:n perustamissopimuksessa todetaan selvästi, että kukin maa on vastuussa omista veloistaan. Velallisvaltioiden osalta perustamissopimuksessa määrätään liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä, jota on noudatettava tiukasti. Kriitikot pitävät talous- ja rahaliittoa Euroopan laajuisen verotuksen tasausjärjestelmän peiteltynä alkuna. Tämä olisi hyvin kallista, koska se loisi vääriä kannustimia, ja yhteisön apuun luottavat alijäämävaltiot tuskin muuttaisivat käyttäytymistään (moraalikadon ongelma). He saattoivat luottaa siihen, että olisi olemassa rahavarat, joista he voisivat ammentaa rahaa vaikeuksien sattuessa. Viime kädessä budjettikuria noudattavien maiden veronmaksajat joutuisivat sitten vastaamaan siitä, että muut kansakunnat elävät yli varojensa. Taloudellisten vahinkojen lisäksi tällä voi olla tuhoisia vaikutuksia myös EU:n kannatukseen (“Eurooppa – ei näin!”), varsinkin jos pelastuspaketista tulee kysymys poliittisesta kiristyksestä (mahdollinen kansallinen kiristys) ja halukkuudesta käyttää väkivaltaa kaduilla (marsseista, mellakoista ja yleislakoista raskaasti velkaantuneessa Kreikassa vuonna 2010 saatiin esimakua). – On selvää, että uutta viranomaista ei tarvita, vaan vakaus- ja kasvusopimuksen tiukkaa noudattamista. Muuten on liian suuri vaara, että kaikki padot murtuvat euroalueen velkamaiden osalta. Lisäksi perustuslain mukaan EMKR olisi jälleen yksi järjestelyratapiha, jossa toimeenpaneva elin voi määrätä kurssin ilman lainsäätäjän valvontaa. Se, että Saksan keskuspankin hallinnoimat Saksan kultareservit on tarkoitus liittää EMKR:ään, viittaa yksiselitteisesti yhteiseen taakanjakoon, joka oli nimenomaisesti suljettu pois EU:n perustamissopimuksessa. – Monet tosin katsovat, että Euroopan valuuttarahasto on olennaisesti jo perustettu Euroopan vakausmekanismin perustamisen yhteydessä. – Ks. pelko, perverssi, ostot, keskuspankkitoiminta, pelastuspaketti, syyttelypeli, ClubMed, alijäämän rahoittamiskielto, eurobondit, yhteinen, Euroopan rahoitusvakausväline, Euroopan rahaliitto, perusvirhe, EKP:n putoaminen armosta, kultavarannot, Saksan, Kreikan kriisi, vertaispaine, Hellenon pörssi, islantilaisen pankin ansa, viimeisen pelastuspalvelun tarjoaminen, palkkapolitiikka, koordinoitu, moraalikato, poliittinen puristin, poliittinen laiminlyönti, pelastuspaketti, riskinottajat, lopullinen, palautemekanismi, varjovaltio, seitsemän prosentin raja, solidaarisuus, rahoitus, estetty tili, julkinen velka, vaikutukset, vakaus- ja kasvusopimus, siirtoyhteisö, uudelleenjako, keskuspankkien aiheuttama, varallisuusmaksu, velkakannustin, sopimuksen noudattaminen, kasvun ja velan välinen fakta, historiallinen, taloushallinto, eurooppalainen, zombipankki, pakkolunastus.. – Vrt. Deutsche Bundesbankin kuukausikertomus, marraskuu 2010, s. 11 f. (kriisinhallintamekanismien on perustuttava velallisvaltioiden uskottaviin vakauttamispyrkimyksiin), Deutsche Bundesbankin kuukausikertomus, elokuu 2013, s. 71 ff. (uudet päätökset alijäämämenettelyistä).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/