Useiden Euroopan valtioiden sopimus ottaa käyttöön yhteinen valuutta euro (ISO-koodi: EUR). Rahaliitto tuli voimaan 1. tammikuuta 1999 ja se toteutettiin tilirahan muodossa. Kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen euro otettiin käyttöön myös seteleinä ja kolikoina virallisena maksuvälineenä euroalueella 1. tammikuuta 2002. – Kahdentoista EMU-vuoden jälkeen kävi ilmeiseksi, että oli tuskin mahdollista yhdenmukaistaa liiallisia eroja talous- ja rahoituspolitiikan aloilla, jotka perustamissopimuksen mukaan jätettiin yksittäisten hallitusten tehtäväksi. EKP:n tehtävänä oli yhä enemmän ja enemmän päästä eroon tapahtuneista tuhoisista epätoivotuista kehityskuluista (Kreikan kriisi, Irlannin kriisi). Yhteisön oli laadittava Euroopan rahoituksenvakautusjärjestelyn ja Euroopan vakausrahaston kaltaiset tukisopimukset. Näin ollen EMU:n koossa pitämiseen on käytettävä paljon energiaa kaikilta eri tahoilta ja lisäksi paljon rahaa. Kaikki tämä voitaisiin käyttää paljon paremmin hyödyksi jäsenvaltioiden talouksien tuottavuuden (tuottavuus: tuotannontekijöiden suhde tuotokseen) ja siten EMU:ssa toimivien yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. – Toisaalta erityisesti Kreikan kriisin jälkeen on käynyt selväksi, että poliittinen päätöksenteko EMU:ssa, jossa on seitsemäntoista jäsenvaltiota, on aivan liian hidasta. Kaikkialla vaaditaan perustavanlaatuista parannusta. Vastaavat ehdotukset oli alun perin tarkoitus panna täytäntöön Latvian liittyessä EMUun vuoden 2014 alussa, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut. – Ks. devalvaatio, finanssipolitiikka, linjausautomaatio, pelko, perverssi, joukkovelkakirjalainojen leviäminen, toimintahäiriö, valuutta-alueeseen liittyvä, hätiköity liittyminen, kiristyspotentiaali, euroalue, Euroopan rahaliitto, perustavanlaatuinen virhe, euroalue, eurovaluutta-alue, eurovaltiot, euroalue, EMU-räjähdys, EKP:n romahdus, finanssipoliittinen sopimus, Friedmanin teesi, rahan moninkertaistuminen, rahaliiton sisäinen, Kreikan kriisi, vertaispaine, rahaliitto, latinalainen, rahaliitto, skandinaavinen, opting-out-sopimus, C-suunnitelma, ennakoiva määräaika, kvantitatiivinen keventäminen, luottokelpoisuuden arviointikehys, laskentayksikkö, eurooppalainen, palautusideologia, lukukausi, eurooppalainen, estetty tili, vakaus- ja kasvusopimus, epätasapainot, EMU-sisäinen, valuutta-alue, optimaalinen, siirtoalaliitto, uudelleenjako, keskuspankkivaikuttaminen. – Vrt. EKP:n Kuukausikatsaus, toukokuu 2011, s. 95 ja sitä seuraavat (EMUn ulkoisesta edustuksesta; kansainvälisestä yhteistyöstä; oikeuslähteet), Deutsche Bundesbank Monthly Bulletin, helmikuu 2012, s. 18 ja sitä seuraavat (kolmivaiheinen näkemys; yleiskatsaukset), Deutsche Bundesbank Monthly Bulletin, helmikuu 2013, s. 18 ja sitä seuraavat. 66 f. (päätökset talous- ja rahaliiton syventämisestä), EKP:n Kuukausikatsaus, elokuu 2013, s. 16 f. (Latvian liittymisestä), EKP:n Kuukausikatsaus, toukokuu 2014, s. 93 ff. (eri sektorien kehitys talous- ja rahaliitossa vuodesta 2008 lähtien; yleiskatsauksia; vertailuja Yhdysvaltoihin; viitteitä)34.
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/