Asiakkaat ottavat lainan matalalla korolla yhdestä laitoksesta – esimerkiksi säästöpankista – ja tallettavat summan korkeammalla korolla toiseen pankkiin; yleensä kyseessä on korkoerotapahtuma. – Erityisesti: Sijoittajat ottavat paikallisen valuutan – kuten JPY:n – määräisiä lainoja maassa, jossa korkotaso on alhainen, ja ostavat näillä rahoilla korkeakorkoisia tuotteita ulkomaan valuutassa – kuten USD:ssä. Tällaiset carry-kaupat asettavat rajoituksia keskuspankin alhaisen korkotason politiikalle. – Kun Yhdysvaltain keskuspankki subprime-kriisiä seuranneen finanssikriisin aikana ruiskutti likviditeettiä talouskiertoon nollakorolla, monet markkinatoimijat velkaantuivat ja sijoittivat lainaamansa rahat kannattavampiin omaisuuseriin eri puolilla maailmaa, kuten yritysten joukkovelkakirjoihin ja osakkeisiin. Tästä johtuva USD:n myyntipaine johti sen heikkenemiseen, mikä teki tällaisista spekulatiivisista kaupoista entistäkin houkuttelevampia. – Periaatteessa carry traderit sijoittavat halvalla hankittua rahaa spekulatiivisesti, mieluiten osakkeisiin, hyödykkeisiin ja kiinteistöihin. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että ne luopuvat näistä sijoituksista välittömästi, kun muualla maailmassa ilmenee mahdollisuus parempaan tuottoon. Pääomaa ei siis jatkuvasti suunnata parhaaseen isäntäkuntaan (niukkojen resurssien edullisimpaan kohdentamiseen), vaan sillä pyritään korkeaan tuottoon lyhyellä aikavälillä. Tästä syystä jotkut vaativat, että korkoeroja olisi torjuttava asianmukaisin keinoin, kuten pääomavalvonnalla. – Vaaralliseksi se muuttuu, kun valuuttoihin liittyvien carry trade -positioiden kasaantumisen myötä syntynyt takaisinkytkentäpotentiaali purkautuu yhtäkkiä, eli carry traderit vaihtavat hätäisesti valuutasta toiseen. Tämä voi aiheuttaa äärimmäisiä valuuttakurssivaihteluita, joilla on kauaskantoisia seurauksia ulkomaankaupalle ja siten koko taloudelle. – Ks. arbitraasi, käteistalletus, voittajien jahtaaminen, kolmivuotinen tarjouspyyntö, raha, halpa, rahamuunnos, alueellinen, rahan ylitarjonta, raha, kuuma, pääomavalvonta, MSCI-indeksi, matalakorkopolitiikka, nollakorko, määrällinen keventäminen, tuottojen jahtaaminen, tukahduttaminen, rahoituspolitiikka, piilopolitiikka, korkokannustin, korkoero, korko, joka pidetään alhaisena. – Vrt. Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti heinäkuulta 2005, s. 43 ja sitä seuraavat (strategioiden selitys; seitsemän vuoden aikakaavio; viitteet), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti helmikuulta 2007, s. 32 ja sitä seuraavat (carry tradingin ja valuuttatermiinien tuottovertailu), EKP:n kuukausiraportti maaliskuulta 2010, s. 43 ja sitä seuraavat. 101 ff. (Carry Trade -toiminta vuodesta 2004 lähtien; yleiskatsaukset), Financial Stability Report 2010, s. 41: katsaus valuuttaan liittyviin Carry Trades -toimintoihin), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti heinäkuulta 2014, s. 18 f. (valuuttakurssin mukaan määräytyvät transaktiot: viitteet).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/