Suppeammassa merkityksessä keskuspankkirahaa, jota EKP:ssä kutsutaan myös perusrahaksi. – Laajemmassa merkityksessä keskuspankkirahaa plus valuutta plus välittömästi lunastettavat rahamarkkinapaperit; kahta viimeistä erää kutsutaan tällöin “potentiaaliseksi likviditeetiksi”. – Rahoitusmarkkinoiden osalta mahdollisuus – ostaa/myydä arvopapereita tai muita arvoja (rahoitusvaroja) – helposti, nopeasti ja mahdollisimman alhaisin kustannuksin – tai – muuttaa ne käteiseksi tai – muuksi omaisuudeksi (se helppous ja nopeus, jolla omaisuuserä voidaan muuttaa vaihtovälineeksi). – Toisessa mielessä likviditeetti on yrityksen ja siten myös pankin kyky ja halu täyttää maksuvelvoitteensa ajallaan ja oikean suuruisina (yrityksen kyky täyttää maksuvelvoitteensa ajallaan ilman, että se joutuu hankkimaan uusia varoja). – Pankkivalvontaviranomaiset katsovat tämän olevan tavanomaisissa olosuhteissa annettu, jos kuukauden aikana käytettävissä olevat rahavarat kattavat – asianomaisesta raportointipäivästä alkaen laskettuna – vähintään kyseisenä ajanjaksona odotettavissa olevat maksuvirrat. Tämä arvioidaan kuukausittain raportoitavan likviditeettisuhteen perusteella, joka määritetään käytettävissä olevien käteisvarojen ja muiden rahavarojen ja ensimmäisen maturiteettiluokan vaadittavien maksuvelvoitteiden välisen suhdeluvun perusteella ja jonka on oltava vähintään 1,0. – Liiketaloustieteessä myös mittari, jolla mitataan varojen kiertonopeutta verrattuna taseen velkoihin. – Arvopaperianalyytikoiden laatimat laskentamenetelmät, kuten quick ratio. – Valvontalainsäädännössä pankilta tai vakuutusyhtiöltä vaaditut säännökset, jotka määritellään yksityiskohtaisesti Basel II:n yhteydessä. – Vakavaraisuus on erotettava maksuvalmiudesta. Tämä tarkoittaa, että – taloudellinen yksikkö ei pysty täyttämään nykyisiä maksuvelvoitteitaan, – mutta ei voi hankkia uusia varoja ylivelkaantumisen ja siten luottokelpoisuuden puutteen vuoksi. – Ks. happosuhde, joukkovelkakirjalainojen korkoero, käteinen, pankin koko, käteisnaurut, Basel III, osakemarkkinoiden likviditeetti, CAMELS, endogeenisuusperiaate, likvidaatio, rahamarkkinasegmentit, rahoitusvakaus, rahanluonti, likviditeetin tarjoaminen, likviditeettibudjetti, likviditeettisuojaus, likviditeettisuhde, maksuvalmiussuhde, velallisen maksuvalmiusaste, likviditeettipuskuri, likviditeettiasema, likviditeettikerroin, likviditeettipreemioteoria, likviditeettisuhde, M1, rahalaitos, qick fix, qick ratio, riskikapasiteetti, vakavaraisuus, vakavaraisuus II, vakavaraisuusvalvonta, yritysrahoitus, keskuspankkiraha, maksurahastot, välilliset säästöt. – Vrt. Deutsche Bundesbankin kuukausikertomus, heinäkuu 2007, s. 16 f. (korkeampi likviditeettipreferenssi johtaa korkeampaan käteisvarojen osuuteen), Deutsche Bundesbankin kuukausikertomus, marraskuu 2009, s. 28 f. (rahamarkkinoiden hallinta ja likviditeettitarpeet), EKP:n kuukausikertomus, kesäkuu 2010, s. 24 ja sitä seuraavat. (erilaisia likviditeettikäsitteitä ([“käsitteitä”, kuten siinä sanotaan: pitäisi vain osata hyvää saksaa!]), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti elokuulta 2010, s. 26 ja sitä seuraavat (rahamarkkinoiden hallinta ja likviditeettitarpeet), BaFinin vuosikertomus 2010, s. 56 (uudet likviditeettivaatimukset Basel III:n myötä).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/