leverage ratio ja maximum debt ratio sekä debt ceiling): Pankissa oman pääoman suhde taseen vastaaviin; tarkemmin sanottuna: ydinpääoman ja kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien yhteismäärän suhde. Periaatteessa tämän tarkoituksena on määrätä pankkien varojen vähimmäispääoma ja siten velkarajoitus. Basel III:n yhteydessä tämä on tarkoitus ottaa käyttöön kolmen prosentin suuruisena vuodesta 2018 alkaen. – Tämä suhdeluku ei kerro juuri mitään, koska siinä ei ole riskinherkkyyttä. Näin ollen se ei voi yksinään olla valvontalainsäädännössä vaaditun vähimmäispääoman vertailuarvo, koska se luo vääriä kannustimia laitoksille, joiden riskiprofiili on alhainen, eikä esimerkiksi pysty ilmaisemaan keskittymäriskejä lainkaan. Jos vain tätä yhtä suhdelukua tarkasteltaisiin, pankkeja kannustettaisiin viime kädessä korvaamaan riskialttiit toiminnot matalan riskin ja siten matalan katteen liiketoiminnalla. – Yhdysvalloissa valvontaviranomaisten Yhdysvalloissa käyttöön ottama velkaantumisaste ei pystynyt estämään subprime-kriisiä seurannutta finanssikriisiä, koska pankit ulkoistivat laajamittaisesti taseen varoja erillisyhtiöille. – Jos velkaantumisaste otetaan Basel III:n yhteydessä käyttöön maailmanlaajuisesti, alustavasti 3 prosentin tasolla, olisi myös varmistettava, että siihen mennessä kirjanpitosäännöt (kirjanpitosäännöt, tilinpäätösstandardit) ovat vähintään vertailukelpoisia, jos eivät jopa yhtenäisiä. Muussa tapauksessa oman pääoman ja taseen varojen laskennassa viitataan eri eriin. Tämä koskee myös Yhdysvalloissa vuodesta 2018 alkaen säädettyä 8 prosentin velkaantumisastetta. – Kahdeksan suuren, myös kansainvälisesti toimivan saksalaisen laitoksen velkaantumisaste oli vuoden 2013 puolivälissä vain 2,2 prosenttia. Jokaista 1 euron omaa pääomaa kohden oli siis 45 euroa velkaa. – Ks. Basel III, luotonannon yläraja, Cookin suhdeluku, kattavuusaste, omavaraisuusaste, sääntely, rahoitusvakaus, vakavaraisuusasetus, likviditeettikriisisuunnitelma, likviditeettipuskuri, tappionsietokyky. – Vrt. Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti, kesäkuu 2006, s. 35 ja sitä seuraavat (keskittymäriskien tarkka mittaaminen), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti, joulukuu 2006, s. 85 ja sitä seuraavat (Basel II:n mukaisten vähimmäispääomavaatimusten määrittäminen; kaava), Deutsche Bundesbankin vuosikertomus 2009, s. 35 ja sitä seuraavat. 100 (vaadittu velkaantumisaste taseen omien varojen suhdelukuna), s. 108 (lakisääteinen sääntely), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti syyskuulta 2010, s. 9 (avoin tarkastelu Basel III:n yhteydessä; sitova sääntely vuodesta 2018 alkaen), BaFinin vuosikertomus 2010, s. 9 (sitova sääntely vuodesta 2018 alkaen). 52 f. (Baselin komitean työ velkaantumisasteeseen liittyen), BaFin vuosikertomus 2011, s. 66 f. (velkaantumisasteen laskeminen pakolliseksi vuodesta 2018 alkaen), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti huhtikuulta 2013, s. 52 (määritelmä; arviointi), Rahoitusvakausraportti 2013, s. 106 (pohdintoja velkakaton ajallisesti muuttuvasta muotoilusta), BaFin vuosikertomus 2013, s. 70 f. (velkaantumisastetta voidaan soveltaa valvontaviranomaisen harkinnan mukaan)…..
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/