Noin vuonna 2000 syntynyt termi, joka kuvaa sitä, että öljyn hinnan noustessa maailmanmarkkinahinnat nousevat (lähes) kaikilla talouden aloilla. Tämä johtuu siitä, että öljyä jalostetaan monilla teollisuudenaloilla, jopa metalliteollisuudessa (esimerkiksi alumiinin valmistuksessa). Lisäksi esiintyy erilaisia korvausvaikutuksia. Esimerkiksi luonnonkumin hinta nousee, koska se korvaa öljypohjaista synteettistä kumia. Jopa uraanin maailmanmarkkinahinta on riippuvainen öljyn hinnasta, koska ydinvoimaloilla tuotettu sähkö korvaa osittain kalliimpaa öljykäyttöisten voimaloiden tuottamaa sähköä. – Raakaöljyn kysyntä kasvaa ajan mittaan erityisesti kehitysmaissa ja uusissa teollisuusmaissa, kun otetaan huomioon sama tuotantomäärä maailmanlaajuisesti; tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että – kehittyvä teollisuus kuluttaa raakaöljyä, – rakennetaan (paikallisia) sähkölaitoksia, jotka tuottavat sähköä raakaöljyn pohjalta (polttoainepohjainen sähkö), – maa- ja metsätaloudessa aiemmin vallinnut käsityö korvataan vähitellen koneilla, – näissä maissa syntyy yhä tiheämpi liikenneverkko, mikä lisää kaikenlaisten ajoneuvojen kysyntää (lentokoneet, rautatiet, laivat, kuorma-autot (CH. Camionit), linja-autot ja linja-autot): camions), linja-autot (CH: autocars, usein vain cars), henkilöautot). – Teollisuusmaissa öljyn hinnan jyrkkä nousu johtaa kysynnän (suhteelliseen) laskuun, pääasiassa siksi, että korvaavat energiamuodot (kuten ydinvoima, biokaasu, tuulivoima, aurinkopaneelit) ja erilaiset energiaa säästävät tekniikat (lämpöeristys, polttoainetta vähemmän kuluttavat moottorit) ovat nyt houkuttelevia. – Ks. biopolttoaineet, crack spread, paine, disinflationaarinen, energia-inflaatioyhteys, öljy- ja elintarvikeyhteys, finanssistuminen, inflaatio, globaali, inflaatiokompensaatio, ostovoiman ulosvirtaus, ilmasto- ja ilmastopolitiikka. Inflaatio, hiilidioksidi-inflaatio, palkka, indeksoitu, palkkahintakierre, öljyn hinta, öljyn hintahäiriöt, petrodollari, proteiini-inflaatio, hyödykkeiden hinnat, häiriöt, rakenteelliset häiriöt, sähkön hinta, toisen kierroksen vaikutukset. – Vrt. EKP:n Kuukausikatsaus, syyskuu 2008, s. 19 ja sitä seuraavat (öljyn hinnan vaihtelut; indeksirahastojen ja keinottelijoiden rooli; yleiskatsauksia), Deutsche Bundesbankin Kuukausikatsaus, kesäkuu 2009, s. 40 ja sitä seuraavat (malli energian hinnanvaihtelun vaikutuksista tarjontaan), EKP:n Kuukausikatsaus, helmikuu 2011, s. 19 ja sitä seuraavat. 95 ff. (essee, jossa on perusperustelut ja uudempia havaintoja; yleiskatsauksia), EKP:n kuukausikatsaus, tammikuu 2012, s. 48 ff. (öljyn hinta on noussut vuodesta 1999 lähtien hieman yli viisi prosenttia vuodessa, mikä on nostanut YKHI:ä), Deutsche Bundesbank Monthly Bulletin, kesäkuu 2012, s. 48 ff. (öljyn hinta on noussut hieman yli viisi prosenttia vuodessa vuodesta 1999, mikä on nostanut YKHI:ä), Deutsche Bundesbank Monthly Bulletin, kesäkuu 2012, s. 48 ff. 29 ff (öljyn hinnan suhde suhdanteisiin; monia yksityiskohtaisia katsauksia; viitteitä), EKP:n Kuukausikatsaus, tammikuu 2013, s. 45 ff (öljyntuonnin aiheuttama rasite euroalueella maittain eriteltynä), EKP:n Kuukausikatsaus, toukokuu 2013, s. 83 ff (öljynhintaennusteiden luotettavuutta koskevat perusperiaatteet; katsauksia; viitteitä), EKP:n Kuukausikatsaus, lokakuu 2013, s. 70 f. (polttoaineiden kuluttajahintoihin liittyvät finanssipoliittiset näkökohdat; yleiskatsausta).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/