Jatkuva, sinnikäs ja huomattava hintojen nousu, pörssikurssien nousu, jota edistävät vastaavat odotukset, erityisesti – osakemarkkinoilla (osakekupla; tässä taas erityisesti nuorten yritysten osakkeiden osalta) – kiinteistöissä tai – hyödykkeissä (jalometallit, tulppaanit) tai – tiettyjen futuurisopimusten, kuten öljyn ja maakaasun futuurisopimusten osalta). Seurauksena on, että kyseisen omaisuuserän markkinahinta liikkuu yhä kauemmas ja kauemmas sen todellisesta arvosta (hinta, joka toteutuisi tavanomaisissa kysynnän ja tarjonnan olosuhteissa). – Koska tämä johtaa pääoman vääränlaiseen kohdentamiseen – raha ja siten tuotannontekijät eivät enää päädy parhaiden vastaanottajien käsiin (niukkojen resurssien edullisimpaan kohdentamiseen) – spekulatiivisia kuplia pidetään oikeutetusti haitallisina taloudelle. Yleensä niitä ei kuitenkaan voida puhkaista valvontatoimilla eikä keskuspankkipolitiikan keinoin, varsinkin kun keskuspankkikin usein tunnistaa kuplan vasta, kun se on puhjennut. Kuten taloushistoria osoittaa monissa esimerkeissä, sijoittajia, joilla on lähes kuumeiset odotukset markkinoilla, ei pelota mikään tai kukaan (sääntö on: niin kauan kuin musiikki soi, sinun on tanssittava). Vaikka keskuspankki pystyisi epäilemättä havaitsemaan spekulatiiviset kuplat reaaliajassa ja pysäyttämään uudet luotolla rahoitetut ostot perimällä erittäin korkeita korkoja, on muistettava, että korkea korkotaso hidastaa väistämättä kaikkia investointeja ja estää siten teknistä kehitystä. – On empiirisesti todistettu, että minkä tahansa omaisuuserän kuplat saavat kotitaloudet luopumaan säästöistään ja ottamaan velkaa harkitsemattomasti. Kun spekulatiivinen kupla puhkeaa, voi siis syntyä taantuma. Tämä johtuu siitä, että pankit kärsivät tappioita, koska monet sijoittajat eivät pysty maksamaan takaisin sitoumustensa rahoittamiseksi otettuja lainoja. Tämän seurauksena laitokset ovat liian haluttomia myöntämään lainoja. – Rahoitushistoria opettaa meille myös, että toistaiseksi kuplan syntymisestä sen puhkeamiseen kuluu 5-10 vuotta osakemarkkinoilla ja kiinteistöalalla. – Katso myyntipaniikki, osakekupla, kiihdytin, rahoitus, algoritminen kaupankäynti, ostaminen, keskuspankkitoiminta, karhumarkkinat, syklinen, kupla, rakennusmaa, nousu- ja laskusykli, pörssikuume, pörssitunnelma, siivous, romahdus, dotcom-kupla, elpyminen, lyhytaikainen, euforiavaihe, finanssikehitys, uhkapelivaikutus, härkämarkkinat ruokkivat härkämarkkinoita, suurlentäjä, jälkiviisaus, kiinteistökupla, Jackson Holen konsensus, likinäköisyys, tuulta vasten nojaaminen, lyhyeksi myynnin kielto, Martinin periaate, markkinoiden oivallus, keskuspankkitoiminta, massiivinen myynti, lypsylehmän härkämarkkinat, matala korkotaso, ylimyynti, paniikkimyynti, ralli, takaisinkytkentä, nousu, loppuunmyynti, spekulatiivinen kupla, vapaamatkustajakupla, tulppaanien romahdus, ylialtistuminen, ylenpalttisuus, kohtuuttomuus, omaisuuserän kupla, korkokannustin, taantuminen. – Vrt. EKP:n Kuukausikatsaus, syyskuu 2004, s. 22 ja sitä seuraavat (tärkeitä kirjallisuusviitteitä), EKP:n Kuukausikatsaus, marraskuu 2010, s. 75 ja sitä seuraavat (varallisuushintakuplat; yleiskatsauksia; lukuisia kirjallisuusviitteitä).
Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@jung-stilling-gesellschaft.de
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/